Biokaasun tuotantokapasiteettiin on tulossa lisäystä. Vuosina 2021–2022 kasvu on seurasta biojäte- ja puhdistamolietepohjaisen biometaanin tuotantokapasiteetin kasvusta. Vuosina 2023–2025 on viimein tulossa isomman mittakaavan laitoksia, jotka käsittelevät maatalouden jätteitä, tähteitä ja lantaa. Mikäli kaikki julkiset investointisuunnitelmat toteutuvat, niin biokaasun ja biometaanin kokonaistuotanto vuonna 2025 voisi olla lähes 2 terawattia – tuotanto siis tuplaantuisi neljässä vuodessa.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 biometaanin tuotanto oli noin 156 GWh (+42 % vuoteen 2020 verrattuna) ja biokaasun tuotanto noin 750 GWh (-2 %). Biometaanin tuotanto on ollut kasvussa viime vuosina.
Vuonna 2022 biokaasun ja biometaanin kokonaistuotannon odotetaan menevän kirkkaasti yli terawattitunnin. Vuonna 2022 biometaanin tuotanto kasvaa, kun edellisvuonna valmistuneet laitokset saadaan täyteen vauhtiin, ja ylipäätänsä kasvaneen kysynnän myötä laitosten käyntiaste on suhteellisen korkea.
Mikäli nyt tiedossa olevat julkiset investointisuunnitelmat realisoituvat, vuosina 2023–2025 rakennetaan ja otetaan käyttöön uutta kotimaista biometaanin tuotantokapasiteettiä yhteensä noin 740 GWh. Vastaavasti uutta sähkön ja lämmön tuotantokapasiteettia on tulossa noin 145 GWh, josta huomattava osa on suunniteltu toimijoiden omaan käyttöön. Kaikkiaan suunnitteilla ja rakenteilla vuosina 2023–2025 on 6 uutta biokaasulaitosta ja 18 biometaania tuottavaa laitosta, sekä lisäksi muutamiin olemassa oleviin biokaasulaitoksiin on suunnitteilla asennettavan biometaanin jalostusyksiköt.
Vuonna 2023 rakentuu lisää biokaasukapasiteettiä yhdyskuntien ja puhdistamolietteiden käsittelyyn. Vuosina 2024-2025 tulee syntymään uutta tuotantokapasiteettiä nimenomaan maatalouden jätteiden, tähteiden ja lannan jalostamiseen. Tässä kyse on nimenomaan keskisuuren ja suuren mittakaavan laitoksista, ns. keskitetyt laitoksista, joiden tuloa on odotettu kovasti viime vuodet.
Vuonna 2025 kotimainen biometaanin tuotanto olisi lähes 1000 GWh, siis jos nykyinen tuotanto säilyy ja mikäli nyt tiedossa olevat julkiset investointisuunnitelmat realisoituvat. Samoilla oletuksilla biokaasun tuotanto olisi noin 900 GWh. Näissä arvioissa on mukana vasta yksi Suomen lantabiokaasu Oy:n tuotantoyksikkö.
Synteettisen metaanin, ns. sähköpolttoaine, tuotanto ei ole mukana arviossa, sillä arvio koskee ainoastaan biomassapohjaista tuotantoa. Ensimmäinen synteettisen metaanin tuotantolaitoksen on määrä valmistua vuonna 2024 Harjavaltaan ja se tuottaisi synteettistä metaania noin 23 GWh.
Tarvitaan ennakoitavaa ja vakaata toimintaympäristöä
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan seuraavina vuosina on mahdollisuus ottaa kunnon kasvuloikkia kotimaisessa biokaasun ja biometaanin tuotannossa. Liikennekaasun kysynnän vahvistuminen erityisesti raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa ovat suuressa roolissa investointisuunnitelmien realisoitumisessa – vakaan ja ennakoitavissa olevan toimintaympäristön merkitystä ei voi liikaa korosta.
Suomen biokaasun tuotantotavoite on 4 TWh vuodelle 2030, josta lähes puolet tuotettaisiin maatalouspohjaisista jätteistä ja tähteistä. Asiantuntijat ovat arvioineet, että vuonna 2030 biokaasulle ja biometaanille olisi kysyntää 4–11 TWh:n edestä. Huomattava osuus kysynnästä suuntautuisi biometaaniin, josta raskaat ajoneuvot voisivat kuluttaa 2,5–4 TWh, henkilöautot 0,5–1 TWh, bussit 0,5 TWh, teollisuus 0,5–4 TWh ja laivat 0,85–4 TWh. Lämmön- ja sähköntuotannossa biokaasua arvioitiin kulutettavan 0,4–2 TWh edestä.
Jatkossa biometaania voidaan tuoda entistä helpommin myös muualta Euroopasta, sillä Baltian kaasuputki yhdistyy Keski-Euroopan kaasuputkeen. Kotimaisen liikennebiokaasun tuotantoon kannattaa kuitenkin satsata, sillä näin saada myös aluetalous- ja ympäristöhyötyjä, tiedottaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry.
Mitä eroa on biokaasulla ja biometaanilla?
Biokaasuksi kutsutaan kaasuseosta, joka syntyy, kun orgaaninen jäte mätänee hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa. Biokaasun muodostumista tapahtuu luontaisesti esimerkiksi kaatopaikoilla, mutta biokaasulaitoksilla se tuotetaan hallitusti ja tehokkaasti orgaanisista jätevirroista, jotka jäisivät usein hyödyntämättä.
Tärkeimmät työntekijät biokaasun tuotannossa ovat mikrobit. Ne syövät biomassaa pilkkoen proteiinin, rasvojen ja sokerien hiiliketjuja. Orgaaninen massa hajoaa ja muuttuu mikrobien toimesta biokaasuksi noin kuudessa viikossa. Biokaasu koostuu 50–70 %:sti metaanista (CH4) ja 25–30 %:sti hiilidioksidista (CO2). Syötemateriaalista riippuen biokaasu sisältää myös pieniä määriä vettä, typpeä, happea ja erilaisia epäpuhtauksia.
Biometaanilla puolestaan tarkoitetaan biokaasua, josta on poistettu suurin osa muista kaasuista kuin metaanista. Tällaisen kaasun metaanipitoisuus on tyypillisesti 95-99 % metaania, lopun ollessa käytännössä hiilidioksidia. Mahdolliset moottoria pitkässä juoksussa vaurioittavat epäpuhtaudet on poistettu ennen kaasun jalostusta. Lisäksi biometaani hajustetaan aina ennen sen käyttöä, jotta mahdolliset pienetkin vuodot on helppo havaita.
Kaasuautoilijoille biometaani polttoaineena on tuttua, sillä ”biokaasu”, jota autoihin tankataan, on oikeasti biometaania.
Lue Erkki Kalmarin ”Olemme sokeita näkemään rikkauksia” -otsikolla oleva haastattelu Puutarha-Sanomien numerosta 2/2017.
Lue Puutarha-Sanomien numerosta 10/2011 Juvan Biosonin ja Turakkalan puutarhan yhteistyöstä, jolla saadaan valoa ja lämpöä kasvihuoneisiin.
Lue Puutarha-Sanomat 1/2019 ”Energiasta omavaraiseksi”-artikkeli. Demecan biokaasulaitoksissta.