Heikki Huhtanen on humalatuotannon pioneeri

Humala oli pari vuosisataa sitten yleinen kasvi Suomessa, mutta sen viljely hiipui. Pienpanimobuumin myötä on herännyt uusi innostus kotimaiseen humalaan. Arctic Hopyard on ensimmäisenä yrityksenä pystynyt kaupallistamaan humalatuotannon. Artikkeli on kokonaisuudessaan julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 8/2022. Katso video jutun lopusta.

Heikki Huhtasella on Suomen suurin humalaviljelmä. Köynnökset kasvavat parissa kuukaudessa 6 metrin korkeudessa oleviin vaijereihin.

PUUTARHA-SANOMAT / ILMAJOKI

Pohjanmaan lakeuksilla kuuden metrin korkeuteen nouseva humalatarha näkyy kauaksi. Heikki Huhtanen on antanut vitsikkäitäkin selityksiä, mitä hän pellollaan oikein touhuaa. Viime keväänä Heikki sai työstään tunnustuksen, kun Suomen Olutseura palkitsi hänen yrityksensä Arctic Hopyardin Vuoden olutteko 2022 -tittelillä.

– Aloin kymmenkunta vuotta sitten opiskella humalan viljelyä, kun pienpanimobuumi alkoi. Tein useita matkoja saksalaisille humalatarhoille. Sitten jouduin toteamaan, että en pääse opiskelussa eteenpäin, ellen itse rupea kokeilemaan, kertoo Heikki.

Vuonna 2018 Heikki perusti 2 hehtaarin tarhan. Omalla porakoneella hän teki 220 puolentoistametrin syvyistä reikää, joihin upotettiin 7,5 metrin käytöstä poistetut puhelinpylväät, tarhan reunoille 8-metriset ja nurkkiin 9 metrin pylväät. Pylväät yhdistettiin vaijereilla.  

– Tarhan kokoa määritellessäni tuli punnita riskiä ja mahdollisuuksia. Saksassa tyypillinen humalatarhan koko on 6 hehtaaria. Halusin tehdä siitä riittävän suuren, että se on mahdollista koneellistaa. Toisaalta tarhan tuli olla niin pieni, että viljelyn epäonnistuessa riskin voisi kantaa, selvittää Heikki.

Pitkän päivän olosuhteisiin sopeutuneiden pohjoisten aromilajikkeiden vaaleanvihreä käpysato kypsyy elokuun lopulla. Suomessa keskieurooppalaiset katkerohumalat eivät ehdi tuottaa satoa, sillä ne kukkivat vasta syksyn tullen.

Koneketju korjuuseen

Kävyt ovat peukalonpään kokoisia pähkylöitä.  Ne ovat voimakastuoksuisia ja väriltään kellanvihreitä. Käpyjen keskellä on kellertävää lupuliinia, joka hierottaessa erittää aromia.

Heikki on koneellistanut korjuuketjua. Keruulaite leikkaa köynnökset ja pudottaa ne traktorin lavalle. Köynnökset kuljetetaan halliin, jossa ne syötetään yksitellen humalapuimuriin. Se riipii lehdet ja kävyt irti rungoista, seuloo kävyt erilleen ja pätkiin rungot kompostoitavaksi.

– Puintiteho on 140 köynnöstä tunnissa. Tällä kalustolla pystyisi puimaan 10 hehtaarin humalakasvuston, arvioi Heikki.

Käpysatoa kuivataan 3–4 tuntia kuivurissa, jonka lämpötila tulee olla alle 60 astetta, jotta aromit eivät häviä. Kuivauksen jälkeen käpyjä lepuutetaan pari päivää kosteuden tasaamiseksi. Sitten ne pelletöidään ja laitetaan foliopussiin vakuumissa.

Lue koko artikkeli Puutarha-Sanomien numerosta 8/2022, www.puutarha-sanomat.fi –Lehdet. (Lehden hinta on 5 €, tilaajille kaikki 181 lehteä ovat maksuttomia.)