Avomaavihannesten viljely on tunnistettu yhtenä lupaavana mahdollisuutena Pohjois-Karjalassa. Peltoja on vapautumassa nurmen ja rehuviljan viljelystä muuhun käyttöön monen maatilan luopuessa kotieläintuotannosta. Suuri osa niistä sopisi maalajinsa ja sijaintinsa puolesta hyvin avomaavihannesten viljelyyn. Myös maakunnan luomumaita ja luomuosaamista voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän avomaavihannesten viljelyssä.
Tulokset käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta, jossa selvitettiin vihannestoimialan nykytilaa ja mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Karjala on tunnettu vahvana karjatalousalueena, vaikka pienimuotoisella vihannesviljelyllä onkin pitkät perinteet. Viimeisen vuosikymmenen aikana maatilojen lukumäärä on kuitenkin laskenut voimakkaasti ja yhä useampi tila on luopunut kotieläintuotannosta. Samalla nurmien ja rehuviljan viljely on vähentynyt.
– Uusien tuottoisien viljelykasvien löytäminen on edellytys alkutuotannon jatkumiselle ja maaseudun säilymiselle elinvoimaisena. Avomaavihannekset olisivat varteenotettava vaihtoehto viljelykasveja mietittäessä. Kotimaisten kasvisten kysyntä voi kasvaa, sillä kuluttajien lautasella liha vaihtuu entistä useammin kasviksiin. Pohjois-Karjalassa tuotetut avomaavihannekset kattavat vain murto-osan paikallisesta kulutuksesta, toteaa erikoistutkija Susanne Heiska Lukesta.
50 %:n omavaraisuus maakuntaan
Pohjois-Karjalan maakunnan pelloista suuri osa on sijoittunut vesistöjen läheisyyteen ja vihannesviljelyn taloudellisen kannattavuuden kannalta välttämätön kastelu on helppoa järjestää. Nykyisten ennusteiden nojalla Pohjois-Karjalan ilmasto on suotuisa avomaavihannesten tuotannolle nyt ja myös kaukana tulevaisuudessa.
Luken tekemän selvityksen oheen laadittiin yhteistyössä tutkimus-, koulutus- ja neuvontaorganisaatioiden kanssa maakunnan vihannesviljelyn visio 2030 sekä hahmoteltiin askelmerkit kohti vision tulevaisuutta. Suunnitteluun osallistui myös viljelijöitä ja vihannesketjun yrityksiä Pohjois-Karjalasta sekä muualta Suomesta.
Vision tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2030 puolet Pohjois-Karjalassa kulutetuista kotimaisista avomaavihanneksista on tuotettu omassa maakunnassa. Tämä edellyttäisi, että vihanneksia viljeltäisiin nykyisen 58 hehtaarin sijaan 140 hehtaarilla.
Kehittyminen maitomaakunnasta myös vihannesmaakunnaksi edellyttää monenlaista uutta osaamista, uusia yhteistyörakenteita, uusia investointeja ja monen toimijan sitoutumista yhteiseen tulevaisuuteen. Tärkeimmiksi kehitettäviksi asioiksi tunnistettiin vihannesviljelyn osaamisen saaminen maakuntaan, markkinoiden ennustettavuuden ja tuottajahintojen parantaminen tuotantomäärien kasvaessa sekä paikallisten vihannesten jatkojalostusmahdollisuuksien parantaminen alueella.