Maatiloille uusi peltojen hiililaskuri

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK julkaisi heinäkuun alussa jäsentensä käyttöön Maatilan hiililaskurin, joka on ollut jo noin 600 tilan käytössä. Laskuri osoittaa, että lyhytaikaisiin varastoihin eli satoon ja kasvintähteisiin sitoutuu merkittäviä määriä hiilidioksidia.

Kasvustoihin sitoutuu hiiltä, mutta sitä tällä hekellä otetan huomioon maatilan hiilitaseessa.

Näillä määrillä on suuri vaikutus maatilan hiilitasetarkasteluun sekä siihen, kuinka viljelijät voivat suunnitella toimiaan ja muuttaa niitä ilmastoystävällisempään suuntaan. Tällä hetkellä lyhytaikaisia hiilivarastoja ei kuitenkaan kansallisissa laskentasäännöissä oteta huomioon. MTK:n kyselyn mukaan valtaosa viljelijöistä haluaa kehittää toimintaansa jatkuvasti ympäristöystävällisempään suuntaan.

MTK:n Maatilan hiililaskuri arvioi maaperään sitoutuvan hiilen lisäksi lyhytaikaisiin varastoihin eli kasvintähteisiin ja satoon sitoutuvan hiilen määrää. Tämä on laskurin erityisominaisuus, sillä tätä ei ole aiemmin päästy laskurien avulla tarkastelemaan tilatasolla. Laskurin tarkoitus on saada esille satotasojen yhteys ilmastovaikutukseen ja hiilensidontaan. Satotasoja tarkkailemalla ja niitä nostamalla pystytään pienentämään kilokohtaisia ilmastovaikutuksia sitomalla enemmän hiilidioksidia kasvustoon ja maahan suhteessa päästöihin ja tuottamalla enemmän ruokaa pienemmällä alalla. Viljelykierroille jää tilaa ja osa lohkoista voidaan jättää luonnon monimuotoisuuden hoitoon ja kasvukunnon vahvistumiseen.

Käytännössä ilmastoteot tarkoittavat usein satotasojen kasvattamista paikkakohtaisilla viljelymenetelmillä. Satotasoihin keskittymällä huonosti tuottavat pellot pystytään tunnistamaan tehokkaammin, jotta niitä voidaan hoitaa aiempaa paremmin tai siirtää muuhun ilmastolle edullisempaan käyttöön. Kun pelto tuottaa heikosti satoa, maaperä voi olla huonossa kunnossa. Sitä voidaan hoitaa vahvan juuriston avulla. Pelto voidaan siirtää esimerkiksi monimuotoiselle kesannolle tai nurmelle, tämän avulla maaperä saadaan muutamien vuosien aikana jälleen tuottavaan kuntoon.

– Tällä hetkellä satoon sitoutuvaa hiiltä ei huomioida maatilan hiilitaseessa, koska se syödään ja kulutettaessa hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Sato on osa maatilatason hiilivirtoja ja se tulisi huomioida myös laskennassa. Haluamme maatilojen hiilivirtojen laskentaan mukaan korjatun sadon ja pellolle jäävän kasvinjätteen biomassat kokonaisuudessaan, jotta voimme laskea fotosynteesissä sidotun hiilidioksidin suhteessa maaperän päästöihin. Maatilan hiilivirtojen kokonaiskuva ja sen mukainen laskentaperiaate ovat välttämättömiä, kun kehitämme resurssitehokasta ja ilmastokestävää ruuantuotantoa, jossa voidaan tuottaa enemmän ruokaa pienemmällä pinta-alalla, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Maatilan hiililaskurin avulla pyritään edistämään maatilojen peltojen hiilensidontaan liittyvää keskustelua. Ratkaisuja tarvitaan kannustimien, päästöraportoinnin sekä tutkimuksen osalta, jotta peltojen hiilensidontaa ja ruuantuotannon ilmastokestävyyttä voidaan laajamittaisesti todentaa ja parantaa.

Laskurin tärkein ominaisuus viljelijälle on sen tuottama kokonaiskuva: mistä maatilan hiilipäästöt ja sidonta (hiilidioksidiekvivalentteina) koostuvat ja mitkä ovat niiden suhteet toisiinsa. Syöttämällä erilaisia satotasoja viljelijä voi kokeilla, miten ne muuttavat hiilensidontaa. Tällä hetkellä laskurilla voi testata, miten satotasot, tietyt kasvilajit, hehtaari- tai lypsykarjamäärät ja tukialue vaikuttavat maatilan hiilivirtoihin. Viljelijälle voi olla kiinnostavaa verrata esimerkiksi tämän vuoden sadon sidontaa ja päästöjä edelliseen vuoteen.

Laskuri soveltuu parhaiten vilja- ja lypsykarjatilojen käyttöön, mutta on osin sovellettavissa myös muille tiloille. Laskuri on vielä karkea ja sitä on myöhemmin tarkoitus päivittää esimerkiksi useammille kasvilajeille. MTK tilasi laskurin toimeksiantona ProAgria Keskusten Liitolta.

MTK:n teettämän viimekesäisen ympäristöluotain-kyselyn mukaan 88 % viljelijöistä on kiinnostunut maa- ja metsätalouden vaikutuksista ympäristöön ja 84 % on pyrkinyt kehittämään toimintaansa jatkuvasti ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Tilatason ilmastotoimien kärjessä on viljelykierto monivuotisilla kasveilla, vähennetty maanmuokkaus sekä uusiutuvan energian käyttö tilalla. Lisäksi hiilensidontayksikköjen tuottaminen ja kaupankäynti kiinnostaa selvästi enemmän kuin pari vuotta sitten. Yli puolet viljelijöistä koki syyllisyyttä siitä, miten maatalouden ympäristöasioita käsitellään julkisuudessa. Kyselyyn vastasi yli 900 MTK:n viljelijäjäsentä.