Suomessa alkaa ainutlaatuinen tutkimus rahkasammaleen kasvatuksesta

Suomessa alkaa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimus rahkasammaleen kasvatuksesta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kasvualustana käytettävää rahkasammalta ei kerättäisi koskemattomilta suoalueilta, vaan jo ojitettuja soita voitaisiin käyttää rahkasammaleen viljelyyn. Alustavia tuloksia on luvassa syksyllä. Tutkimuksen osarahoittajana on Biolan.

Biolanin turvetuotantojohtaja Janne Pitkänen on seuraamassa sammaleen nostoa, joka tehdään kuivattamatta suota.  Nyt Biolan  on mukana tutkimuksessa, jossa rahkasammalta voitaisiin tuottaa jo ojitetuilta soilta. Kuva Jorma Heikkilä.

Tutkimuksen soiden ennallistamisen vaikutuksesta rahkasammaleen kasvuun toteuttaa Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus kohdentuu Metsähallituksen omistamille soille, jotka on ennallistettu kymmenen vuotta sitten. Tutkimuskysymyksenä on selvittää kuinka paljon rahkasammal kasvaa näillä soilla 10 vuodessa. Tutkimus toteutetaan gradutyönä ja Biolan on palkannut tutkimustyöhön Amanda Laatikaisen.

– Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että rahkasammal kasvaa nopeasti ennallistetuilla soilla, mutta vaihteluakin on jonkin verran. Haluamme nyt selvittää kuinka paljon rahkasammalmassaa muodostuu, ja mitkä kaikki tekijät määrään vaikuttavat, sanoo gradun ohjaaja, yliopistotutkija ja kasviekologian dosentti Teemu Tahvanainen.

Aiemmin tutkimusta rahkasammaleen kasvatuksesta on tehty lähinnä Saksassa ja Kanadassa, mutta toimintaympäristö siellä on erilainen kuin Suomessa. Vain Suomessa on runsaasti metsäojitettuja soita, jotka ovat erityislaatuisia rahkasammalten kasvatuskohteina.

Uusi rahkasammalikko muodostuu jopa vain kymmenessä vuodessa

Tutkimus on Biolanille erityisen kiinnostava, koska yritys haluaa löytää ratkaisuja kasvuturpeen korvaamiseksi kiertotalouden ja uusiutuvien raaka-aineiden avulla.

– Me Biolanilla haluamme tehdä kasvattamisesta kestävää. Etsimme jatkuvasti keinoja turpeen korvaamiseen, ja rahkasammal on monista tutkimistamme vaihtoehdoista yksi. Rahkasammaleen kasvuominaisuudet ovat turpeeseen verrattuna erinomaiset, eikä sitä tarvita multaseoksiin yhtä paljon kuin turvetta, sanoo Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell.

Alustavien tietojen valossa rahkasammal vaikuttaa kasvavan paljon nopeammin kuin on kuviteltu. Jo kymmenessä vuodessa ennallistetulla suolla kasvavan rahkasammaleen paksuus alkaa olla riittävä keräämiseen. Luonnollisten rahkasammalkasvustojen uusiutumiseen on arvioitu menevän jopa noin kolmekymmentä vuotta.

Kestävän kasvatuksen ytimessä on ajatus siitä, että rahkasammaleen viljelyn täytyy tapahtua niin, että se parantaa suokokonaisuuden tilaa.

– Suomessa on noin viisi miljoonaa hehtaaria ojitettuja soita, joten mahdollisuuksia rahkasammalten kasvatukseen nyt tarkastellulla tavalla riittää. Toiminnan ytimessä tulee olla luonnonsuojelu ja ilmastovaikutusten huomioon ottaminen. Soiden ennallistamisessa käytettyjen tekniikoiden käyttäminen voisi tuottaa raaka-aineen lisäksi myös muita hyötyjä, kuten palauttaa suokokonaisuuksien vesitaloutta ja suojata turpeen hiilivarastoa, Teemu Tahvanainen sanoo.