Uutta käyttöä turvepelloille – kannattavia ja kestäviä ratkaisuja turvemaiden ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Turvepeltojen viljely kuormittaa ilmastoa, ja Suomessa ruuan alkutuotannon kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet syntyy turvemaiden viljelystä. Luonnonvarakeskuksen TURINA-hankkeessa etsitään tehokkaita keinoja viljeltyjen turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi viljelijän kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Maataloudessa turvepeltojen viljely kuormittaa ilmastoa jopa enemmän kuin paljon puhutut nautojen pötsikäymisen päästöt.  Turvepeltojen hiilidioksidi- ja dityppioksidipäästöt ovat yli puolet koko maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä, vaikka niiden pinta-ala on noin 10 prosenttia viljellystä alasta. Turpeeseen on varastoitunut paljon hiiltä, jonka säilyttäminen maaperässä tukee Suomen ilmastotavoitteita. Suurimmat päästövähennykset onkin mahdollista saavuttaa muuttamalla turvepeltojen viljelyä ja niiden tulevaa käyttöä.

TURINA-hankkeessa perustetaan kokeiluluontoisia kosteikkoviljelmiä niistä kiinnostuneiden viljelijöiden turvepelloille. Kosteikkoviljelyssä pohjaveden pintaa nostetaan padotuksella tai säätösalaojituksella, eli pelto vetetään.

– Tämä sopii parhaiten lohkoille, joiden ojitus on huonossa kunnossa, ja tuottavuus nykytilanteessa heikko esimerkiksi juuri märkyydestä johtuen, tutkimusprofessori Kristiina Regina Lukesta sanoo. Hanke pyrkii palauttamaan tuottavaan käyttöön vähintään 20 lohkoa, jotka eivät tällä hetkellä sovellu tavanomaiseen tuotantoon.

Kosteikkoviljelyllä voidaan muuttaa perinteisille viljelymenetelmille ja -kasveille heikosti soveltuva lohko tuottavaksi viljelemällä märissä olosuhteissa viihtyviä kasveja. Veden luonnollinen saatavuus on kosteikkoviljelyn edellytys. Märkyyttä sietäviä viljelykasveja ovat muun muassa ruokohelpi, paju, osmankäämi ja järviruoko.

Kosteikkoviljelyyn sopivilla kasveilla voidaan korvata turvetta lämpölaitoksissa, karjatilojen kuivituksessa tai kasvihuonetuotannossa. Ruokohelpi sopii hyvin myös rehukasviksi. Uusien kasvien viljelyn kannattavuuden edellytyksenä ovat kasveja hyödyntävät yritykset, ja hanke tarjoaakin niille uusia mahdollisuuksia.

–Hankkeen avulla nämä yritykset saavat helpotusta raaka-ainepulaan ja pienemmän hiilijalanjäljen tuotteilleen, Kristiina Regina kertoo.

Etsinnässä kustannusvaikuttavia keinoja

TURINA -hankkeessa arvioidaan kokeilulohkoilla tehtävien toimenpiteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin sekä toimenpiteistä viljelijälle aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset. Lisäksi vertaillaan toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta.

– Laskelmin saadaan arvokasta tietoa siitä, millaisia kannustimia kosteikkoviljelyn laajeneminen vaatisi, tutkija Antti Miettinen Lukesta sanoo.

Maatalousyrittäjien kokemukset ja tietotaito ovat avainasemassa uudenlaisten toimivien menetelmien yleistymisessä. Yhdessä viljelijöiden kanssa linjataan, millaisia kannustimia pellonkäytön muutoksiin tarvittaisiin. Hankkeessa järjestetään viljelijöille ja muille alan toimijoille webinaareja, työpajoja ja pellonpiennarpäiviä, joissa pääsee tutustumaan aiheeseen. Tuloksia kootaan sivustoille www.luke.fi/turina ja www.ilmastoviisas.fi

Turvepeltojen ilmastokestävä viljely – viljelijän näkökulma – eli Turina-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Hankkeen toiminta-aika on vuosina 2021–2023.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!