Humalan viljely kehittyy – missä nyt mennään?

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Kotimainen humala kiinnostaa niin panimoita kuin viljelijöitäkin. Luonnonvarakeskus (Luke) tutki tuhat kansalaisten lähettämää näytettä suomalaisista humalista, joista parikymmentä on valittu viime syksynä alkaneeseen viljelykokeeseen. Osaa valituista humalista on käytetty oluen, siman tai sahdin valmistuksessa vuosikymmeniä.

Luken tutkittavana on ollut 600 humalakantaa, joista jatkotutkimuksiin on kelpuutettu 26 kantaa. Kuva Lidija Bitz.

Suomessa humalaa on viljelty vuosisatoja, mutta viljely lähestulkoon katosi tuontihumalan takia 1850-luvulta alkaen. Pienpanimoiden määrän kasvaessa 2010-luvulla kiinnostus käsityöläisoluisiin kasvoi. Samalla monet panimot ja viljelijät esittivät Lukelle toiveen saada Suomen olosuhteisiin sopeutuneita humalia pelloille viljeltäväksi.

Suomen lyhyt kasvukausi ja kesän pitkän päivän olosuhteet eivät sovi ulkomaisille humalalajikkeille, jotka useimmiten aloittavat kukintansa vasta elo-syyskuussa. Tällöin satoa ei ennätä muodostua.

Suomalaista humalaa oluenpanoon

Pienpanimoita kiinnostavat humalakannat. Suomlaisten pienpanimoiden oluita on näyttävästi esillä KCM Eastonissa Helsingin Itäkeskuksessa.

Luke on pyrkinyt vastaamaan haasteeseen kuuluttamalla Suomesta yhä löytyviä, käpyjä tuottavia humalia vuosina 2017–2018. Tavoitteena on ollut löytää oluen panoon sopivimmat ja geneettisesti ainutlaatuiset kasvikannat. Tuhat tutkittua suomalaista humalaa ovat osoittautuneet geneettisesti erilaiseksi kuin saatavilla olevat jalostetut lajikkeet. Paitsi perimää, myös humalien oluenpanon kannalta tärkeitä kemiallisia ominaisuuksia on tutkittu kansalaisten lähettämistä käpynäytteistä. Isomeroituneet alfa-hapot antavat oluelle sille tyypillisen katkeruuden ja olutta maustetaan humalan sisältämien aromaattisten yhdisteiden avulla.

– Suomalaiset humalat on luokiteltu niiden haihtuvien aromiyhdisteiden perusteella neljään eri pääprofiiliryhmään, joista kustakin on valittu humalia jatkotutkimuksiin. Näin valittaviin lajikkeisiin saadaan jatkossa erilaisia aromeja. Jatkossa tutkimme kemiallisten ominaisuuksien lisäksi käpyjen aistinvaraista laatua, arvioi analyyseista vastannut tutkija Juha-Matti Pihlava Lukesta.

Humalan taimia tuotantoon

Lukessa nyt alkaneiden kantavertailu- ja viljelykokeiden tavoitteena on valita viidestä seitsemään viljelyllisesti ja oluenpanon kannalta parasta humalaa taimituotantoon. Lukelle on kertynyt koeviljelyjä perustettaessa tietoa siitä, miten humalanviljelys on mahdollista perustaa Suomessa käytännössä. Tämä on tärkeää, koska meillä Suomessa on toistaiseksi hyvin vähän kokemusta ammattimaisesta humalan viljelystä.

Taimituotannon ja viljelyn kannalta on haastavaa, että humalan kasvitaudit voivat pahimmillaan aiheuttaa merkittäviä satotappioita.

– Luke on tuottanut viljelykokeisiin viruksista puhtaita taimia ja jatkossa tavoitteena on saada myös taimistoille laadukasta lisäysmateriaalia, tutkija Jaana Laamanen Lukesta toteaa.

Paitsi oluena humalaa voitaisiin hyödyntää muissakin tuotteissa. Tämä lisäisi humalanviljelyn kannattavuutta. Varsinkin viljelysten perustamisen suuret kustannukset näkyvät tuotannon kannattavuudessa usean vuoden ajan. Humalasta voidaan käpyjen lisäksi hyödyntää myös varret ja lehdet. Varsien kuituja voidaan hyödyntää erikoistuotteissa ja esimerkiksi lehdet sisältävät tehokkaita antioksidantteja, joita voi käyttää ruoan ainesosana parantamaan säilyvyyttä.

Tilaa ainutlaatuisuustutkimus Humalapalveluista

Humalatutkimuksen myötä Luke on lanseerannut tänä talvena Humalapalvelut, josta asiakkaat voivat tilata omalle humalakasvilleen geneettisen ainutlaatuisuustutkimuksen ja kemiallisten ominaisuuksien analyysin. Humalapalveluiden kautta on myös mahdollista tuottaa asiakkaiden omista humalakannoista kasvintuhoojista puhdistettuja taimia. Geneettisellä tutkimuksella on mahdollista varmistaa, ovatko kaikki saman pihapiirin humalat geneettisesti samanlaisia. Tämä voi olla tärkeää, jotta lisätään juuri haluttua kasvikantaa viljelykseksi. Kemiallinen analyysi kertoo sadon oluen panon kannalta tärkeistä ominaisuuksista.

Pyhäjärvi-instituutti ja Luonnonvarakeskus järjestivät 17.3.2021 Humalan viljely kehittyy – missä nyt mennään -webinaarin, jossa kuultiin sekä tutkijoiden että viljelijöiden näkökulmia ja kokemuksia humalatuotannon kehittämisestä. Tapahtumassa esitelltiin muun muassa humalatutkimuksen ajankohtaisia tuloksia, viljelykokeita ja humalan monipuolisia käyttömahdollisuuksia.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!