Luke on julkaissut Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020. Se sisältää myös puutarha-alan tilastaja viime vuodelta ja pisimmillää aikasarjoja vuodesta 1984 alkaen. Vuonna 2019 Suomessa oli 3 348 puutarhatuotantoa harjoittavaa tilaa. Niistä 2 705 tilalla oli avomaatuotantoa ja 887 tilalla kasvihuonetuotantoa. Osalla tiloista oli sekä avomaa että kasvihuonetuotantoa. Puutarhatilojen jako avomaan– ja kasvihuonetuotannon kesken ei ole yksiselitteinen, koska puutarhatiloilla on usein muutakin tuotantoa päätuotantosuunnan rinnalla.
Avomaan vihannes-, marja- ja hedelmäntuotantoa oli yhteensä noin 19 000 hehtaarilla vuonna 2019. Edellisvuoteen verrattuna kokonaisala kasvoi noin 480 hehtaarilla. Avomaan vihannesten tuotantoala kasvoi noin 150 hehtaaria ja marjojen 331 hehtaaria. Vuonna 2019 kasvihuonetuotantoa oli 360 hehtaarilla, ala pieneni edellisvuodesta noin 30 hehtaarilla.
Puutarhatuotanto on keskittynyttä
Puutarhakasvien tuotantoa on eniten eteläisessä Suomessa. Erityisesti se näkyy omenan tuotannossa, josta valtaosa on Ahvenanmaalla. Siellä otolliset ilmasto-olot mahdollistavat MannerSuomea laajemman lajikevalikoiman ja myös päärynän kaupallinen tuotanto on kasvussa. Avomaanvihanneksia viljellään erityisesti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Satakunnan alueella on myös suuria kasviksia jalostavia laitoksia, ja pinta-alaltaan tärkeimmän puutarhakasvin eli tarhaherneen tuotannosta valtaosa onkin pakastehernettä.
Mansikka on marjojen numero yksi
Mansikka on marjakasveista tärkein niin viljelyalalla kuin satomäärälläkin mitattuna. Mansikan viljelyala vuonna 2019 oli noin 4 300 hehtaaria ja satoa saatiin 18 miljoonaa kiloa. Mansikkaa tuotiin Suomeen noin kolme miljoonaa kiloa ja arvioitu kokonaiskulutus oli noin 20 miljoonaa kiloa 2019. Arvioilta noin 90 prosenttia kulutuksesta oli kotimaista mansikkaa.
Tunneliviljely valtaa alaa
Suurin muutos marjan tuotannossa on viime vuosina ollut tunneliviljelyn yleistyminen. Tunneliviljelyä oli vuonna 2019 jo 61 hehtaarin alalla, siitä mansikkaa oli 38 ja vadelmaa 22 hehtaaria. Tunneliviljely parantaa marjojen saatavuutta sekä satokauden alusta että lopusta. Toisaalta sääolot voivat toisinaan aiheuttaa avomaan mansikan kypsymisen samaan aikaan tunnelissa viljeltyjen marjojen kanssa. Tunnelimarjojen markkinoiden kannalta olisi otollista satojen eriaikaisuus. Tunneliviljely vaatii viljelijöiltä myös uudenlaista osaamista, koska tunneliviljelyssä on erilaisia kasvinsuojeluongelmia kuin avomaalla.
Omenat kasvavat Ahvenanmaalla
Sääoloiltaan otollinen kesä nosti omenan satomäärän ennätyksellisen suureksi, yli kahdeksaan miljoonaan kiloon. Omenasta valtaosa tulee Ahvenanmaalta. Kotimaisen omenan saatavuus on parantunut viljelyalan kasvun sekä varastointimenetelmien kehittymisen kautta.
Kasvihuonealan muutokset vähäisiä
Kasvihuonetuotannon pinta-ala on viime vuosina pysynyt melko vakaana. Tuotanto on kuitenkin tehostunut, sillä viljelystä poistuvat kasvihuoneet ovat tekniikaltaan vaatimattomia verrattuna uuteen rakennuskantaan.
Viljelyssä olevasta 372 hehtaarin kasvihuonealasta oli suurin osa, 270 hehtaaria, viljelyssä yli 7 kuukautta vuodessa. Vuosien varrella lämmittämättömän kasvohuonealan määrä on vähentynyt vajaaseen 20 hehtaariin, josta lähes 60 prosenttia on VarsinaisSuomessa. Lämmittämättömiä kasvihuoneita on käytetty muun muassa avomaanvihannesten taimikasvatuksessa. Taimien kasvatus omaan käyttöön tai myyntiin on vähentynyt ja avomaan vihannesten taimia tuodaan nykyään ulkomailta.
Maatalouden rakennemuutos voimakasta kasvihuonevihannesten
Kasvihuonevihannesten viljelyssä näkyy maatalouden rakennemuutos voimakkaana. Viime vuonna tomaattia kasvatti enää 256 ja kasvihuonekurkkua 174 yritystä. Satomäärät ovat säilyneet melko tasaisina, toki erikoistomaattien viljelyn lisääntyminen vähentää myyntiin tulevien tomaattien määrää. Siinä missä tomaatin tuotanto on pystynyt laajentumaan erikoistuotteisiin, on kasvihuonekurkun tuotannon haaste erikoismuotojen puute. Tuotevalikoiman laajentumismahdollisuudet ovat parhaimmillaan ruukkuvihannesten tuotannossa, jossa löytyykin lukematon määrä erilaisia yrttejä salaattien lisäksi.
Julkaisussa on listattu eräiden puutarhatuotteiden tuotannon kärkikunnat. Tomaatin ja kurkun ylivoimainen ykköskunta on Närpiö. Mansikkaa viljellään eniten Suonenjoella ja seuraavina tulevat Kitee ja Leppävirta. Näissä kolmessa kunnassa yhteensä viljellään kuintenkin vain 22 % kokonaistuotannosta. Omenan viljelyn ykköskunta on Finström Ahvenanmaalla. Kesäkukkien kolmen kärki kattaa vain 14 % kokonaistuotannosta, joten kesäkukkien viljely on jakaantunut tasaisimmin ympäri maan. 
Tarhaherneen ala kasvussa
Avomaanvihanneksia viljeltiin 11466 hehtaarin alalla ja niitä viljeltiin 1403 yrityksessä. Kokonaistuotannon määrä oli 189 miljoonaa kiloa, kun kasvihuonevihannesten tuotantomäärä ilman ruukkuvihanneksia oli 95 miljoonaa kiloa. Marjojen tuotantomäärä oli avomaalla 21 miljoonaa kiloa ja hedelmien runsaat 8 miljoonaa kiloa.
Tarhaherne oli vuonna 2019 viljelyalalla mitattuna eniten viljelty avomaan vihannes Suomessa. Hernettä viljeltiin 4 952 hehtaarin alalla. Tästä osa meni pakasteherneeksi, jonka tuotanto on lisääntynyt viime vuosina. Muita merkittäviä vihanneksia olivat ruokasipuli, jota viljeltiin 1 232 hehtaarilla sekä valko ja savoijinkaali, joita viljeltiin 583 hehtaarin alalla. Porkkanaa viljeltiin 1 831 hehtaarin alalla, ja myös satomäärällä tarkasteltuna se oli tärkein vihannes vajaalla 78 miljoonalla kilolla. Oman tuotannon lisäksi porkkanaa tuotiin Suomeen reilu yhdeksän miljoonaa kiloa.
Hyötykasvien taimet suosiossa kesäkukkien rinnalla
Kaiken kaikkiaan kasvihuonelasta noin kolmannes on koristekasvituotannossa, josta merkittävä osa on kesäkukkia. Vaikka Suomeen tuodaankin paljon koristekasveja, on varsinkin kesäkukkien tuotanto merkittävää. Viime vuonna kasvatettiin 36 miljoonaa kesäkukkaruukkua. Kesäkukkia kasvatetaan ympäri Suomen ja kasvivalikoima on todella laaja. Koristekasvien rinnalla kuluttajille myydään hyötykasvien taimia kuten yrttejä, vihannesten taimia ja amppelimansikkaa ja tomaatteja. Hyötykasvien taimia tuotettiin viime vuonna jo reilu miljoona kappaletta.
Luken Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja kokoaa vuosittain yhteen biotalouden keskeisimmät tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta. Tarkastelussa keskitytään tuoreimpaan tilastovuoteen, mutta mukana on pisimmillään yli sadan vuoden aikasarjoja. Vuosikirjasta voi tilata myös maksullisen painetun version Luken verkkokaupasta osoitteesta: http://luke.juvenesprint.fi/fi/