Puutarhatuotannossa on keskittymiä

Jouko Tikkanen Uutiset, Yleinen Leave a Comment

Luke on julkaissut Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2020. Se sisältää myös puutarha-alan tilastaja viime vuodelta ja pisimmillää aikasarjoja vuodesta 1984 alkaen. Vuonna 2019 Suomessa oli 3 348 puutarhatuotantoa harjoittavaa tilaa. Niistä 2 705 tilalla oli avomaatuotantoa ja 887 tilalla kasvihuonetuotantoa.  Osalla tiloista  oli  sekä  avomaa että kasvihuonetuotantoa. Puutarhatilojen jako avomaan– ja kasvihuonetuotannon kesken ei ole yksiselitteinen, koska puutarhatiloilla on usein muutakin tuotantoa päätuotantosuunnan rinnalla.

Salaatit ja yrtit ovat monipuolistuneet. Ruukkuvihanneksia tuotettiin 102 miljoonaa kappaletta vuonna 2019.

Avomaan  vihannes-,  marja-  ja  hedelmäntuotantoa  oli  yhteensä  noin  19  000  hehtaarilla  vuonna  2019.  Edellisvuoteen verrattuna kokonaisala kasvoi noin 480 hehtaarilla. Avomaan vihannesten tuotantoala kasvoi noin 150 hehtaaria ja marjojen 331 hehtaaria. Vuonna 2019 kasvihuonetuotantoa oli 360 hehtaarilla, ala pieneni edellisvuodesta noin 30 hehtaarilla.

Puutarhatuotanto on keskittynyttä

Puutarhakasvien tuotantoa  on  eniten  eteläisessä  Suomessa. Erityisesti se näkyy omenan tuotannossa, josta valtaosa on Ahvenanmaalla. Siellä otolliset ilmasto-olot mahdollistavat MannerSuomea laajemman lajikevalikoiman ja myös päärynän kaupallinen tuotanto on kasvussa. Avomaanvihanneksia viljellään erityisesti Varsinais-Suomessa  ja  Satakunnassa.  Satakunnan  alueella  on  myös  suuria kasviksia jalostavia laitoksia, ja pinta-alaltaan tärkeimmän puutarhakasvin eli tarhaherneen tuotannosta valtaosa onkin pakastehernettä.

Mansikka on marjojen numero yksi

Mansikka on marjakasveista tärkein niin viljelyalalla kuin satomäärälläkin mitattuna. Mansikan viljelyala vuonna 2019 oli noin 4 300 hehtaaria ja satoa saatiin 18 miljoonaa kiloa. Mansikkaa tuotiin Suomeen noin kolme miljoonaa kiloa  ja  arvioitu  kokonaiskulutus  oli  noin  20  miljoonaa  kiloa 2019. Arvioilta noin 90 prosenttia kulutuksesta oli kotimaista mansikkaa.

Tunneliviljely valtaa alaa

Suurin muutos marjan tuotannossa on viime vuosina ollut tunneliviljelyn yleistyminen. Tunneliviljelyä oli vuonna  2019  jo  61  hehtaarin  alalla,  siitä  mansikkaa  oli  38  ja  vadelmaa 22 hehtaaria. Tunneliviljely parantaa marjojen saatavuutta sekä satokauden alusta että lopusta. Toisaalta sääolot voivat toisinaan aiheuttaa avomaan mansikan kypsymisen samaan aikaan tunnelissa viljeltyjen marjojen kanssa. Tunnelimarjojen markkinoiden kannalta olisi otollista satojen eriaikaisuus. Tunneliviljely vaatii viljelijöiltä myös uudenlaista osaamista, koska tunneliviljelyssä on erilaisia kasvinsuojeluongelmia kuin avomaalla.

Omenat kasvavat Ahvenanmaalla

Sääoloiltaan  otollinen  kesä  nosti  omenan  satomäärän  ennätyksellisen suureksi, yli kahdeksaan miljoonaan kiloon. Omenasta valtaosa tulee Ahvenanmaalta. Kotimaisen omenan saatavuus on parantunut viljelyalan kasvun sekä varastointimenetelmien kehittymisen kautta.

Kasvihuonealan muutokset vähäisiä

Kasvihuonetuotannon pinta-ala on viime vuosina pysynyt melko vakaana. Tuotanto on kuitenkin tehostunut, sillä viljelystä poistuvat kasvihuoneet ovat tekniikaltaan vaatimattomia verrattuna uuteen rakennuskantaan.

Viljelyssä olevasta 372 hehtaarin kasvihuonealasta oli  suurin osa, 270 hehtaaria, viljelyssä yli 7 kuukautta vuodessa.  Vuosien  varrella  lämmittämättömän  kasvohuonealan  määrä  on  vähentynyt  vajaaseen  20  hehtaariin,  josta lähes 60 prosenttia on VarsinaisSuomessa. Lämmittämättömiä kasvihuoneita on käytetty muun muassa avomaanvihannesten taimikasvatuksessa. Taimien kasvatus omaan käyttöön tai myyntiin on vähentynyt ja avomaan vihannesten taimia tuodaan nykyään ulkomailta.

Maatalouden rakennemuutos voimakasta kasvihuonevihannesten

Kasvihuonevihannesten  viljelyssä  näkyy  maatalouden  rakennemuutos  voimakkaana.  Viime  vuonna  tomaattia  kasvatti  enää  256  ja  kasvihuonekurkkua  174  yritystä.  Satomäärät ovat säilyneet melko tasaisina, toki erikoistomaattien viljelyn lisääntyminen vähentää myyntiin tulevien tomaattien määrää. Siinä missä tomaatin tuotanto on  pystynyt  laajentumaan  erikoistuotteisiin,  on  kasvihuonekurkun tuotannon haaste erikoismuotojen puute. Tuotevalikoiman  laajentumismahdollisuudet  ovat  parhaimmillaan ruukkuvihannesten tuotannossa, jossa löytyykin lukematon määrä erilaisia yrttejä salaattien lisäksi.

Julkaisussa on listattu eräiden puutarhatuotteiden tuotannon kärkikunnat. Tomaatin ja kurkun ylivoimainen ykköskunta on Närpiö. Mansikkaa viljellään eniten Suonenjoella ja seuraavina tulevat Kitee ja Leppävirta. Näissä kolmessa kunnassa yhteensä viljellään kuintenkin vain 22 % kokonaistuotannosta. Omenan viljelyn ykköskunta on Finström Ahvenanmaalla. Kesäkukkien kolmen kärki kattaa vain 14 % kokonaistuotannosta, joten kesäkukkien viljely on jakaantunut tasaisimmin ympäri maan.

Tarhaherneen ala kasvussa

Avomaanvihanneksia viljeltiin 11466 hehtaarin alalla ja niitä viljeltiin 1403 yrityksessä. Kokonaistuotannon määrä oli 189 miljoonaa kiloa, kun kasvihuonevihannesten tuotantomäärä ilman ruukkuvihanneksia oli 95 miljoonaa kiloa. Marjojen tuotantomäärä oli avomaalla 21 miljoonaa kiloa ja hedelmien runsaat 8 miljoonaa kiloa.

Tarhaherne oli vuonna 2019 viljelyalalla mitattuna eniten viljelty avomaan vihannes Suomessa. Hernettä viljeltiin 4 952 hehtaarin alalla. Tästä osa meni pakasteherneeksi,  jonka  tuotanto  on  lisääntynyt  viime  vuosina.  Muita  merkittäviä vihanneksia olivat ruokasipuli, jota viljeltiin 1   232 hehtaarilla sekä valko ja savoijinkaali, joita viljeltiin 583 hehtaarin alalla. Porkkanaa viljeltiin 1 831 hehtaarin alalla, ja myös satomäärällä tarkasteltuna se oli tärkein vihannes  vajaalla  78  miljoonalla  kilolla.  Oman  tuotannon  lisäksi  porkkanaa  tuotiin  Suomeen  reilu  yhdeksän  miljoonaa kiloa.

 Hyötykasvien taimet suosiossa kesäkukkien rinnalla

Kaiken kaikkiaan kasvihuonelasta noin kolmannes on koristekasvituotannossa, josta merkittävä osa on kesäkukkia. Vaikka Suomeen tuodaankin paljon koristekasveja, on varsinkin kesäkukkien tuotanto merkittävää. Viime vuonna kasvatettiin 36 miljoonaa kesäkukkaruukkua. Kesäkukkia kasvatetaan ympäri Suomen ja kasvivalikoima on todella laaja. Koristekasvien rinnalla kuluttajille myydään hyötykasvien taimia kuten yrttejä, vihannesten taimia ja amppelimansikkaa ja tomaatteja. Hyötykasvien taimia tuotettiin viime vuonna jo reilu miljoona kappaletta.

 

Luken Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja kokoaa vuosittain yhteen biotalouden keskeisimmät tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta. Tarkastelussa keskitytään tuoreimpaan tilastovuoteen, mutta mukana on pisimmillään yli sadan vuoden aikasarjoja. Vuosikirjasta voi tilata myös maksullisen painetun version Luken verkkokaupasta osoitteesta: http://luke.juvenesprint.fi/fi/

 

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!