Hallitus on lähettänyt eduskunnalle ehdotuksen uudistetusta elintarvikemarkkinalaista. Lakiehdotus antaa kaupankäyntiin selkeät pelisäännöt ja tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Puutarha-Sanomien numerossa 10/2020.
PUUTARHA-SANOMAT / HELSINKI
Elintarvikemarkkinalain uudistuksen pohjana on keväällä 2019 säädetty EU:n kauppatapadirektiivi. Siinä on listattu hyvän kauppatavan vastaiset kiellot. Ne ovat mukana hallituksen esityksessä uudeksi elintarvikemarkkinalaiksi, jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden kuluttua. Nykyinen laki (1121/2018) on ollut voimassa vuoden 2019 alusta.
– Kaupankäyntiin saadaan selkeät pelisäännöt ja laki tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. EU:n direktiivillä on merkitystä myös sisämarkkinoille, sillä koko unionin alueella tullaan toimimaan suurin piirtein samoin pelisäännöin, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Suomessa on noin 47 000 maatilaa ja 1770 elintarvikeyritystä. Ministeriön laskelman mukaan laki koskee noin 3 200 maataloustuotteita ja elintarvikkeita ostavaa tahoa. Lakia sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Sääntely koskee direktiivin mukaisesti myös julkista sektoria sekä hotelli- ja ravintola-alaa.
”Kynnysrahat” ovat kiellettyjä
Päivittäistavarakauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä, kun kolmen suurimman kaupparyhmän osuus suomalaisten ruokahankinnoista on noin 92 prosenttia.
– Olemme halunneet hallitusohjelman mukaisesti kohentaa tasapainoa koko ruokajärjestelmässä ja elintarvikeketjussa niin, että erityisesti viljelijöiden asema kohentuisi. Elintarvikemarkkinalain tarkoituksena on suojata heikommassa asemassa olevaa osapuolta, painottaa Leppä.
Lain avulla voidaan puuttua entistä paremmin ruokajärjestelmässä esiintyviin epäterveisiin kauppatapoihin. Se kieltää muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien laittoman käytön.
– Pilaantuvissa tuotteissa, joita ovat maa- ja puutarhatuotteet, pisin maksuaika tulee olemaan 30 päivää, selventää Leppä.
Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, hävittämiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä.
Valtuutettu valvoo
Julkisuudessa on käyty keskustelua kaupan omien ”private label” -merkkien roolista elintarvikemarkkinalaissa. Niiden osuus vähittäismyynnistä on noin 24 prosenttia.
– Reseptiikka ja brändit ovat yritysten tärkeimpiä myyntivaltteja. Niitä ei voi oikeudettomasti käyttää. Uusittu laki tuleekin edistämään elintarvikealan kasvua ja innovaatioita, uskoo Leppä.
Valvontaviranomaisena Suomessa jatkaa Ruokaviraston yhteydessä toimiva elintarvikemarkkinavaltuutettu. Lakiuudistuksen jälkeen elintarvikemarkkinavaltuutettu voi antaa kiellettyyn menettelyyn liittyvän huomautuksen, julkisen varoituksen, kieltää menettelyn jatkamisen sekä hakea markkinaoikeudelta vaatimusten rikkomiseen liittyen seuraamusmaksujen määräämistä.
– Jos ostaja toimii hyvien kauppatapojen mukaisesti, laki ei tuo muutosta. Jos ei toimita reilulla tavalla, on aika muuttaa toimintatapoja heti.
Ministeri Leppä sanoo, että epäreilua kohtelua kokeva osapuoli voi kääntyä viranomaisen puoleen.
– Ei kannata kärsiä nahoissaan. Kaupallisia kostotoimia ei valituksesta saa aiheutua.
——–
Lue arkistosta
- EU-direktiivi parantaa tuottajain suojaa: Kaupan pakkojako ja kostotoimet kielletään
Puutarha-Sanomat nro 2/2020 - Ministeri Leppä: ”Elintarvikeketjuun on löydyttävä tasapaino”
Hyvää Pataa nro 3/2017
//////////////////////