USA:ssa ja Kanadassa karpalo on taloudellisesti merkittävä elintarviketeollisuuden raaka-aine. Isomarjaisen karpalon siirtämistä suomalaisille turvesoille on yritetty, mutta Suomessa lämpösumma on ollut liian alhainen. Tunneliviljely avaa amerikankarpalolle uuden mahdollisuuden kotoutua Suomeen puutarhakarpalona. Artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomien numerossa 9/2020.
PUUTARHA-SANOMAT / HELSINKI
Helsingin yliopiston Viikin kampuksen muovitunnelissa karpalot ovat täyttäneet amppeliruukut isohkoiksi mättäiksi. Niistä laskeutuu runsaasti rönsyjä, joista lähtevät versot ovat täynnään herkullisia viinirypäleen näköisiä marjoja.
– Olemme pohdiskelleet tälle amerikankarpalolle parempaa nimeä – se voisi olla puutarhakarpalo, sanoo dosentti Pauliina Palonen Helsingin yliopiston maataloustieteiden osastolta. Hän ohjaa Susanna Simovaaran karpalosta tehtävää väitöstutkimusta.
Suomen soilla ja nevoilla esiintyy kahta karpalolajia: isokarpaloa (Vaccinium oxycoccos) ja pikkukarpaloa (Vaccinium microcarpum). Amerikassa viljeltävä pensaskarpalo (Vaccinium macrocarpon) on rotevampi, pystykasvuisempi ja satoisampi. Se on jalostettu viljelykasviksi.
Tunneliviljelystä hyvä sato
FAOn tilaston mukaan karpaloa viljellään yli 40 000 hehtaarin alalla ja satoa korjataan vuosittain noin 700 miljoonaa kiloa. Valtaosa tuotannosta on USA:ssa ja seuraavaksi suurin tuotantomaa on Kanada. Meitä lähin viljelyalue on Latviassa, jossa karpaloa viljellään entisillä turpeennostoalueilla noin 100 hehtaarin alalla. Suomessa amerikankarpaloa yritettiin viljellä Pohjois-Karjalan turvesoilla 1990-luvulla.
– Suomessa kasvukausi on liian lyhyt, lämpösumma on USA:n pääviljelyalueilla 1800–2500 astetta, kun meillä eteläisessä Suomessa se on noin 1400 astetta, toteaa Palonen.
Palonen sanoo, että kahdesta syystä amerikankarpalon mahdollisuuksiin on palattu uudelleen: tunneliviljelyn yleistyminen ja sen tekninen kehittyminen sekä ilmaston lämpeneminen.
– Saimme 2015 oregonilaisesta geenipankista seitsemän karpalolajikkeen pistokkaita. Niistä on valikoitunut jatkoon neljä lajiketta. Satoisammaksi on meillä osoittautunut Pilgrim-lajike, joka on tuottanut satoa keskimäärin 2 kiloa taimea kohden vuodessa. Amerikassa yleisin lajike on Stevens, mutta meillä sen satoikään tuleminen kestää 1–2 vuotta Pilgrimiä pitempään.
Suomen valo-olosuhteet poikkeavat verrattuna päätuotantoalueisiin, jotka sijaitsevat 50 leveyspiirin molemmin puolin. Syksyisin meillä valo jää eteläisiä alueita vähäisemmäksi.
Taple top -viljely ratkaisuna?
Palosen mukaan karpaloa on helppo lisätä rönsypistokkaista.
– Peltoviljelyssä levitetään rönsynpätkiä uusille pelloille ja ajetaan traktorilla yli, jolloin rönsyt painuvat maahan. Sama kasvusto tuottaa satoa vuosikymmeniä ja jopa sata vuotta.
Viikin kokeissa karpalo on viljelty amppeleissa. Joka vuosi kasvi on jouduttu vaihtamaan entistä suurempaan ruukkuun. Tunnelissa on pidetty kimalaisia pölytystä varmistamassa.
– Käytännön viljelyssä karpalo voitaisiin viljellä kouruissa taple top -systeemillä. Taimia olisi 2–3 rivimetrillä, ideoi Pauliina.
Taimet on istutettu happameen metsätaimiturpeeseen. Lannoituksena Viikissä on käytetty hidasliukoisia lannoitteita ja kastelu on hoidettu tippujen kautta lannoittamattomalla vedellä. Istutusvuonna kasvi tuottaa pitkiä rönsyjä. Rönsyihin muodostuu pystyversoja ja niiden kärkisilmuihin kukat. Jo toisena vuonna nopeimmin kehittyvillä lajikkeilla on ensimmäisiä marjoja.
Marja säilyy jopa 7 kuukautta
Amerikankarpalo on pitkänpäivänkasvi. Sen kukintainduktio tapahtuu heinäkuussa, mutta indusoivaa tekijä ei tunneta. Kukkaverson kärkisilmussa oleva kukka-aihe vaatii lepokauden ja vaaleanpunaiset kukat avautuvat kesäkuun alussa. Satoa päästään korjaamaan syys-lokakuussa eli sadonmuodostuksen sykli on 16 kuukautta.
– Syksyllä pikku pakkanen rikkoo solukalvoja ja marja makeutuu. Tunneleista kerätyt marjat säilyvät jääkaapissa jopa 7 kuukautta.
Pauliina Palonen kertoo, että versot kestävät 20–30 asteen pakkasia. Viikissä on testattu juuriston pakkasenkestävyyttä.
– Amppeliruukut on talvetettu kaivamalla ruukut hiekkapetiin. Harsot ja lumi suojaavat karpaloa. Amerikan peltoviljelyssä lasketaan vesi kasvuston päälle ja kasvi talvehtii jään sisässä tai lumisuojan alla.
Karpalo ei pudota lehtiä, mutta ne muuttuvat syksyllä tummanpunaisiksi. Kun kasvi otetaan varhain keväällä tunnelin lämpöön, on kasvi vielä punainen, mutta lehdet vihertyvät nopeasti.
– Mitään kasvinsuojeluongelmia ei ole ollut. Tämä motivoi, sillä Pohjois-Amerikassa karpalolla on paljon tuholaisia, tauteja ja rikkakasveja, sanoo Pauliina.
Karpalo on terveysmarja
Amerikankarpalon poiminta tunneleista on verrattavissa mansikanpoimintaan. Peltoviljelyssä poiminta on koneellista: pellolle lasketaan vesi ja marjat nousevat kellumaan pinnalla, josta ne koneellisesti kerätään.
Amerikassa karpaloa ei käytetä tuoreena, vaan marjat jalostetaan mehuiksi, hilloiksi ja soseiksi. Pauliina arvelee kuitenkin, että karpalo voisi tuoreena sopia suomalaisten makuun.
– Amerikankarpalolla on omenamainen rakenne, erilainen kuin meidän karpalolla. Kypsänä marjat ovat kuin puuhelmiä, jotka eivät muussaannu. Niitä voisi käyttää dippaukseen.
Karpaloa pidetään terveyskasvina. Karpalomehun on todettu estyvän bakteerien tarttumista virtsatiehyeiden pintaan. Viikissä on analysoitu, vaikuttaako tunneliviljely marjan antosyaanipitoisuuksiin verrattuna avomaalla tapahtuvaan kasvatukseen.
– Järjestämme led-valotuskokeita puolikypsille karpaloilla, joissa selvitetään, voidaanko valon värillä jälkikypsytyksessä vaikuttaa sokerien, happojen ja antosyaanien määrään.
Pauliina katsoo, että karpaloa voisi käyttää myös amppeli- tai patiokasvina, jolloin se voisi sopia kesäkukkapuutarhojen myyntiin.
– Olemme kiinnostuneita testaamaan valittuja lajikkeita yhteistyössä viljelijöiden kanssa, jotta saamme käytännön viljelykokemuksia. Taimikasvatus ammattiviljelyn tarpeisiin on myös organisoitava yhdessä taimituottajien kanssa, sanoo dosentti Pauliina Palonen.
Lue koko lehti, numero 9/2020 löytyy tästä linkistä. Klikkaa sieltä digilehteen, yli 160 lehden arkisto vuosilta 2004-2020 on tilaajille ilmainen, muille 5 €/lehti. Ryhdy tilaajaksi, klikkaa tästä