EU:n maatalouspolitiikan olisi oltava joustavampi ja kestävämpi myös kriisitilanteissa, jotta viljelijät voivat edelleen taata elintarvikkeiden turvallisuuden kaikkialla EU:ssa.
Mepit hyväksyivät perjantaina 23.10.2020 kantansa vuoden 2022 jälkeisen EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen. Parlamentin neuvottelijatiimi on nyt valmis aloittamaan neuvottelut jäsenmaiden ministerien kanssa.
Vaatimuksenmukaisuudesta tuloksellisuuteen perustuvaan politiikkaan
Mepit hyväksyivät toimintapoliittisen muutoksen, jonka mukaan EU:n maatalouspolitiikka olisi räätälöitävä paremmin yksittäisten jäsenmaiden tarpeisiin. He kuitenkin vaativat, että toimintaedellytykset pysyvät yhtäläisinä kaikkialla unionissa.
Kansallisten hallitusten olisi laadittava komission hyväksyttäväksi strategiasuunnitelmia, joissa täsmennetään, miten ne aikovat saavuttaa EU:n tavoitteet paikan päällä. Komissio tarkistaisi niiden toiminnan tuloksellisuuden eikä ainoastaan sitä, onko EU:n sääntöjä noudatettu.
Luonnonsuojelun taso korkeammalle EU-tiloilla
Meppien mukaan strategisten suunnitelmien tavoitteiden tulisi olla Pariisin sopimuksen mukaisia.
Parlamentti lisäsi pakollisia ilmasto- ja ympäristöystävällisiä käytäntöjä eli ns. ehdollisuutta. Jokaisen viljelijän on noudatettava niitä saadakseen suoria tukia. Lisäksi mepit haluavat, että maatalouden kehittämisbudjetista varataan ainakin 35 % kaiken tyyppisille ympäristö- ja ilmastotoimille. Suorien tukien budjetista olisi varattava vähintään 30 % ekojärjestelmille. Ne olisivat vapaaehtoisia, mutta voisivat lisätä viljelijöiden tuloja.
Mepit vaativat, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan neuvontapalveluja. Lisäksi mepit edellyttävät, että ainakin 30 prosentilla EU-rahoituksesta autetaan viljelijöitä torjumaan ilmastonmuutosta, hoitamaan luonnonvaroja kestävällä tavalla ja suojelemaan biologista monimuotoisuutta. Mepit pyytävät myös, että jäsenvaltiot kannustaisivat viljelijöitä varaamaan 10 % maatalousmaastaan luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisia maisematekijöitä varten. Niitä ovat esimerkiksi pensasaidat, tuottamattomat puut ja lammikot.
Vähennetään tukea suurille tiloille, tuetaan pientilallisia ja nuoria viljelijöitä
Mepit haluavat asettaa vuotuisten suorien tukien ylärajaksi 100 000 euroa. Viljelijöiden voitaisiin kuitenkin antaa vähentää 50 prosenttia maataloustuotantoon liittyvistä palkoista kokonaismäärästä ennen vähennystä. Ainakin 6 % kansallisista suorista tuista olisi käytettävä pienten ja keskisuurten tilojen tukeen. Meppien mukaan ylärajaa ei olisi pakko noudattaa, jos niiden tukemiseen käytetään enemmän kuin 12 %.
EU-maat voisivat käyttää suoran tuen budjeteistaan ainakin 4 % nuorten viljelijöiden tukemiseen. Mepit toteavat, että lisätukea voitaisiin myöntää maaseudun kehittämisen varoista, jos etusijalle voitaisiin asettaa nuorten viljelijöiden investoinnit.
Parlamentti korostaa, että EU-tuet olisi varattava vain niille, jotka harjoittavat vähintään vähimmäistason maataloustoimintaa. Tukien ulkopuolelle pitäisi jättää automaattisesti ne, jotka hallinnoivat lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita.
Kasvishampurilaiset ja tofupihvit: ei muutoksia nykyisiin sääntöihin
Mepit hylkäsivät täysistuntoäänestyksissään kaikki muutosesitykset, joissa ehdotettiin tiettyjen termien varaamista lihaa sisältäville tuotteille. Näin ollen parlamentti ei esitä muutoksia kasviperäisten tuotteiden nimiä koskeviin nykyisiin sääntöihin.
Tukea viljelijöitä riskinhallintaan ja kriiseistä selviytymiseen
Parlamentti vaati lisää toimenpiteitä, joilla viljelijöitä autetaan riskinhallinnassa ja selviytymään mahdollisista kriiseistä. Se haluaa avoimemmat markkinat ja interventiostrategian kaikille maataloustuotteille.
Lisäksi mepit vaativat, että kilpailusääntöjä ei sovelleta käytäntöihin, jotka tähtäävät ympäristön, eläinten terveyden tai eläinten hyvinvoinnin osalta korkeampaan vaatimustasoon. He haluavat myös tehdä väliaikaisesta kriisivarauksesta pysyvän välineen, jolla on omat määrärahat. Kriisivarauksen tarkoituksena on auttaa viljelijöitä, kun hinnat vaihtelevat ja markkinat ovat epävakaat.
Kovemmat sanktiot toistuvasta sääntöjen rikkomisesta ja EU:n valitusmekanismi
Parlamentti haluaa lisätä sanktioita viljelijöille, jotka jättävät toistuvasti noudattamatta esimerkiksi ympäristöä, eläinten hyvinvointia tai elintarvikkeiden laatua koskevia EU:n vaatimuksia. Näiden viljelijöiden tukimäärää olisi vähennettävä 10 % (tähän saakka vähennys on ollut viisi prosenttia).
Mepit haluavat myös, että EU:hun perustetaan tilapäinen valitusmekanismi. Se olisi tarkoitettu viljelijöille ja maaseutujen edunsaajille, joita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti tai jotka on asetettu epäedulliseen asemaan EU-tukiasioissa. Mekanismia käytettäisiin silloin, kun kansallinen hallitus ei käsittele heidän valituksiaan.
Äänestystulokset ja muuta tietoa
Strategisia suunnitelmia koskeva asetus hyväksyttiin äänin 425 puolesta, 212 vastaan ja 51 tyhjää. Yhteistä markkinajärjestelyä koskeva asetus hyväksyttiin äänin 463 puolesta, 133 vastaan ja 92 tyhjää.
Maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus hyväksyttiin äänin 434 puolesta, 185 vastaan ja 69 tyhjää.
EU on harjoittanut yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) vuodesta 1962 alkaen. Edellisen kerran maatalouspolitiikkaa uudistettiin vuonna 2013.
Nykyiset maatalouspolitiikkaa koskevat säännöt ovat voimassa 31.12.2020 saakka. Ne korvataan siirtymäsäännöksillä, kunnes meneillään olevasta maatalouspolitiikan uudistuksesta päästään sopuun ja se saa hyväksynnän parlamentilta ja neuvostolta.
Yhteisen maatalouspolitiikan osuus vuoden 2020 EU-budjetista on 34,5 % (58,12 miljardia euroa). Noin 70 % maatalouspolitiikan budjetista on tulotukea 6–7 miljoonalle EU-tilalle.