Puutarha-Sanomien numerossa 7/2020 (ilmestyi 21.8.) käsiteltiin energiaturvetta otsikolla ”Budjettiriihessä tarvotaan turvesuossa”. Turpeen verotus olikin yksi vaikeimmin ratkaistavista asioista.
Hallitus päätti budjettiriihessä 14.–15.9.2020 lähes kaksinkertaistaa turpeen veron nykytasolta vuoden 2021 alusta alkaen. Hallituksen päätös noudattelee osapuilleen energiaverotyöryhmän syyskuun alussa tekemää ehdotusta korottaa kaikkien lämmityspolttoaineiden verotasoja siten, että verotulot kasvavat 105 miljoonaa euroa. Budjettiriihen sopimaan ratkaisuun liittyy uusi ns. lattiahintamekanismi, jolla pyritään turvaamaan, että hallituksen energiaturpeen vähentämistä koskeva tavoite (vähintään -50 % 2030 mennessä) saavutetaan. Mekanismi valmistellaan kevään 2021 kehysriiheen mennessä ja tulee suunnitellusti voimaan 2022 alkaen.
Työ- ja elinkeinoministeriön elokuussa valmistunut selvitys osoitti, että energiaturpeen kulutus on vähenemässä nopeasti lähivuosina jo aiempien päätösten seurauksena. Pääajurina turpeen kilpailukyvyn heikentymisessä on EU:n kiristyvä päästökauppajärjestelmä, jossa hintataso on noussut aivan viime aikoina ennätyslukemiin. Selvityksen mukaan tänään tehdyllä veronkorotuksella energiaturpeen käyttö tulee laskemaan jopa noin 75 % jo 2025 mennessä, kun hallituksen oma tavoite oli vähintään puolittaminen 2030 mennessä.
– Pidämme tässä ratkaisussa hyvänä, että budjettiriihi hylkäsi verotyöryhmän esityksen turpeen veron kolminkertaistamisesta 2023 mennessä. Samalla on pakko todeta, että energiaturpeen käytön laskulle annettiin tälläkin veronkorotuksella lisää vauhtia, vaikka sitä ei olisi hallituksen tavoitteen saavuttamiseen tarvittu ja korotus kiristää polttoainemarkkinoita. Lattiahintamekanismi oli neuvottelujen kannalta ilmeisen tarpeellinen ja sinänsä ymmärrettävä ratkaisu, mutta se on todennäköisesti turha ja vain lisää byrokratiaa, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Päästöoikeuden hinta on kohonnut 30 euron tuntumaan hiilidioksiditonnia kohden, kun vielä viime vuonna turpeen verotusta käsitelleissä selvityksissä tämä taso oletettiin saavutettavan vasta vuonna 2030. Lähes 90 % energiaturpeesta käytetään Suomessa päästökauppaa käyvissä laitoksissa, jotka tarvitsevat markkinoilta päästöoikeuksia turpeen käytön päästöjä vastaan. Päästöoikeuksien kohoavat hinnat ja niiden päälle tulevat kansalliset verot nostavat kaukolämmön hintaa Suomessa.
– Nyt on tärkeä ymmärtää, että tällaiset kansalliset lisätoimet edellyttävät EU:n siirtymätukien täysimääräistä kohdentamista sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lievittämiseen. Ketään ei jätetä -puhe ei saa olla vain sanahelinää. Lisäverolla nostettiin riskiä, että siirtymätoimia ei ehditä edes aloittaa, kun rajussa muutoksessa olevat yritykset joutuvat lopettamaan, Laurikka jatkaa.
EU:n oikeudenmukaiseen siirtymään tarkoitettujen tukien osalta EU-parlamentti tekee näinä päivinä linjauksia, ja EU-säännöt hiotaan parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa loppuvuoden aikana. Monet maakunnat ovat jo käynnistäneet valmistelut siirtymätukien hyödyntämiseksi. Olisikin tärkeää, että hallinnossa edettäisiin mahdollisimman nopeasti ja näiden alueellisten siirtymäsuunnitelmien mukaisiin toimiin päästäisiin tehokkaasti kiinni. Näin ne ehdittäisiin vielä kohdentaa niille yrityksille ja työntekijöille, jotka eniten siirtymästä kärsivät.