Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo ruokamarkkinoiden toimivan Suomessa edelleen hyvin koronapandemiasta huolimatta. Tämänhetkisiin elintarvikkeiden keskimääräisiin kuluttajahintoihin ei ennakoida kuluvana vuonna suuria muutoksia, vaikka hedelmä-, marja- ja vihannesalalla tuotteiden hinnat voivat loppuvuodesta jonkin verran nousta. Koronan aiheuttama poikkeustila muuttaa ruuan kulutuskysyntää ja sen odotetaan heikentävän alan yritysten kannattavuutta.
Ruokahuolto ei ole Suomessa koronapandemian seurauksena uhattuna, vaikka tilanne koetteleekin elintarvikeketjun toimivuutta. Maitoa, lihaa ja viljaa tuotetaan Suomessa tällä hetkellä lähes kulutusta vastaavasti. Ruokatarjonnan säilymistä ennallaan edesauttavat myös toimivat kansainväliset kauppasuhteet ja hankintaketjut.
Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan suuria ongelmia ruokahuollolle voisi syntyä, jos koronakriisi kestäisi yli vuoden eli seuraavalle kasvukaudelle.
– Suurta epävarmuutta ruokasektorille aiheuttaisi myös se, jos iso joukko maatalousyrittäjiä ja elintarvikeketjun työntekijöitä sairastuisi vakavasti koronavirukseen yhtä aikaa, ja esimerkiksi ruuan logistiikkaketju katkeaisi. Tällaisen riskin toteutuminen voisi nostaa ruuan hintaa.
Kansainvälisen kysynnän ja viennin supistumisesta sekä Suomen omista koronaan liittyvistä rajoitustoimista johtuen Suomen talous kääntyy ennusteiden mukaan kuluvana vuonna rajuun laskuun, mikä vaikuttaa ruuan kulutuskysyntään.
– Talouden heikentymisen myötä lisäarvotuotteiden kysyntä laskee, ja kulutus siirtyy yhä enemmän peruselintarvikkeisiin. Lisäarvotuotteiden kysynnän laskiessa ruokaketjuun tulee vähemmän rahaa, mikä heikentää alan kannattavuutta, Niemi toteaa.
Markkinoiden epävarmuus heikentää tuottajahintaodotuksia
Meijereiden ja lihanjalostusyritysten keskeinen haaste koronakriisissä on ollut sopeutuminen markkinoiden uudelleenjärjestymiseen ravintolakysynnän vähentyessä ja kotikulutuksen kasvaessa. Eräissä maissa on koettu isoja ongelmia ottaa vastaan esimerkiksi tuottajilta kerättyä maitoa, kun jalostuskapasiteetti ei ole pystynyt sopeutumaan kysynnän muutokseen.
– Suomessa maidontuotanto ja maidon vastaanotto tiloilta meijereihin on jatkunut kuluvan vuoden alussa normaalisti. Myös kotimainen maitotuotteiden kysyntä on pysynyt yleisesti ottaen vakaana nestemaitojen kulutuksen trendin mukaista vähennystä lukuun ottamatta, sanoo Luken tutkija Olli Niskanen.
Loppuvuodesta 2019 maidon keskimääräinen tuottajahinta puhkaisi 40 sentin rajan, ensimmäistä kertaa vuoden 2015 jälkeen. Tuottajahintaa vahvistivat maitotuotteiden tuonnin vakiintuminen ja viennin arvon vahvistuminen. Erityisesti vienti Kiinaan on kasvanut.
– Koronaviruksen aiheuttama markkinoiden epävarmuus heikentää kuitenkin hintojen nousuodotuksia. Maidon globaalikysyntä jää pandemian takia tuotantoa alhaisemmaksi ja voi johtaa melko suureen varastojen kumuloitumiseen. Suomessa vaikutukset jäänevät kuitenkin maltillisiksi, toteaa Niskanen.
Hevi-tuotteet ovat kallistuneet
Elintarvikkeiden hinnat ovat olleet yhtäjaksoisesti hienoisessa nousussa tammikuusta 2018 lähtien. Nousu on hidastunut tämän vuoden alusta. Maaliskuussa 2020 elintarvikkeiden kuluttajahinnat olivat lähes kaksi prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin, huhtikuussa enää noin prosentin.
Erityisesti hedelmien ja marjojen sekä sian- ja naudanlihan hintoihin on tullut korotuksia. Hedelmät ja marjat ovat kallistuneet lähes seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Vihannesten, kalan ja kananmunien kuluttajahinnat ovat puolestaan laskeneet edellisvuodesta.
– Loppuvuodesta 2020 koronatilanteen odotetaan nostavan hintoja jonkin verran hedelmä-, marja- ja vihannesalalla. Nämä alat ovat työvoimavaltaisia ja ulkomaisen kausityövoiman liikkuvuutta on rajoitettu pandemian takia niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, mikä heikentää tarjontaa. Elintarvikkeiden hinnat pysyvät kuluvana vuonna kuitenkin keskimäärin varsin vakaina, sanoo Luken erikoistutkija Terhi Latvala.
Elintarvikevienti kasvaa ennätysvauhtia
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä saavutettiin viime vuonna kaikkien aikojen ennätys. Elintarvikkeita vietiin Suomesta yhteensä 1,7 miljardin euron arvosta, mikä oli peräti 13 prosenttia edellisvuotista enemmän. Viennin kasvu on jatkunut myös kuluvan vuoden alussa.
Luken erikoistutkija Csaba Jansikin mukaan viennin arvoa kasvattaa uusien markkinoiden lisäksi vientimäärien ja -hintojen nousu.
– Venäjän asettamat pakotteet pysäyttivät elintarvikeviennin kasvun vuoden 2014 jälkeen, mutta saivat yritykset kohdistamaan katseensa muille markkinoille. Vientimaista kasvussa on muun muassa Kiina, jonne on viety erityisesti sianlihaa ja maitojauhetta. Vientiryhmistä nousussa ovat erityisesti maitojalosteet, kaura, muut elintarvikkeet ja alkoholituotteet.
Vienninedistämisessä on silti tehtävää, sillä vuonna 2019 elintarvikkeita tuotiin Suomeen 5,3 miljardin euron arvosta. Viennin ja tuonnin yhteistuloksena elintarvikekaupan alijäämä oli siten lähes 3,6 miljardia euroa. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin kasvu on kuitenkin hidastunut merkittävästi vuodesta 2013 lähtien ja aivan viime vuosina lähes pysähtynyt.