Elintarvikemarkkinalain muutos etenee

Työryhmä esittää uuden EU-direktiivin edellyttämiä muutoksia vuoden 2019 alusta voimaan tulleeseen elintarvikemarkkinalakiin. Muutosten tarkoituksena on ehkäistä elintarvikeketjussa ilmeneviä epäreiluja kauppatapoja. Suomessa valvontaviranomaisena toimii elintarvikemarkkinavaltuutettu. Keväällä 2019 hyväksytyn niin sanotun kauppatapadirektiivin täytäntöönpanon edellyttämät kansalliset säännökset on julkaistava viimeistään 1.5. 2021, ja niitä on sovellettava viimeistään 1.11.2021.

Uuden lain myötä mm. keskusliikkeen ns. pakkojako kauppoihin, estyy, kun kielto peruuttaa tilauksia alle 30 päivää ennen toimitusajankohtaa tulee voimaan.

Viranomaistyöryhmä esittää elintarvikemarkkinalakiin lisättäväksi kauppatapadirektiivin edellyttämät, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppaan liittyvät kiellot. Kiellettyjä olisivat liian pitkät maksuajat, tilausten peruutus lyhyellä varoitusajalla, ehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut ja kostotoimet sekä liikesalaisuuksien oikeudeton hankinta, käyttö ja ilmaiseminen.

Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, hävittämiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä olisi kiellettyä, jos tästä ei ole erikseen sovittu. Lisäksi säädettäisiin ostajan velvollisuudesta vahvistaa kirjallisesti toimitussopimuksen ehdot tavarantoimittajan pyynnöstä.

Ehdotetut kiellot ovat pääosin kauppatapadirektiivissä edellytetyn vähimmäistason mukaisia. Kielto peruuttaa tilauksia alle 30 päivää ennen toimitusajankohtaa koskisi kuitenkin kaikkia maataloustuotteita ja elintarvikkeita, kun kauppatapadirektiivin vastaava kielto koskee vain pilaantuvia tuotteita. Myös maksuaika olisi Suomessa kaikkien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden osalta enintään 30 päivää, kun se kauppatapadirektiivin mukaan voisi olla muiden kuin pilaantuvien tuotteiden osa

Virkamiestyöryhmän puheenjohtaja Minna-Mari Kaila.

lta enintään 60 päivää. Ehdotettu maksuaika vastaisi nykyistä maksuehtolakia sillä erotuksella, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden osalta maksuajasta ei voisi sopia toisin.

Kauppatapadirektiivin liikevaihtorajoihin perustuvista kategorioista poiketen kieltojen soveltamisalaa ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, että kiellot koskisivat kaikkia maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitussopimuksia, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää 2 miljoonaa euroa. Säännökset koskisivat myös viranomaisia näiden ostaessa kyseisiä tuotteita.

– Nyt esitettävät linjaukset ovat direktiivin mallia selkeämmät ja tasapuoliset, mutta suojaavat toisaalta myös pieniä toimijoita. Esitetyssä mallissa esimerkiksi pienet kahvilat ja kioskit pysyisivät sääntelyn ulkopuolella, toteaa työryhmän puheenjohtajana toiminut osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kauppatapadirektiivissä tarkoitettuna valvontaviranomaisena toimisi Suomessa elintarvikemarkkinavaltuutettu. Tällä olisi oikeus antaa kiellettyyn menettelyyn liittyvä julkinen varoitus, kieltää menettelyn jatkaminen ja hakea markkinaoikeudelta vaatimusten rikkomiseen liittyen seuraamusmaksujen määräämistä. Liikesalaisuuksien osalta kiellot ja seuraamukset määräytyisivät kuitenkin liikesalaisuuslain mukaisesti. Valtuutettu voisi avustaa liikesalaisuuden haltijaa tuomioistuimessa.

Lain valvontaviranomaisena toimisi elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg.

Hallituksen esitys on tarkoitus esitellä eduskunnalle syksyllä 2020. Esitystä valmistelleessa työryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lausuntopyyntöön ja ehdotettuun lakiin perusteluineen voi tutustua MMM:n verkkosivulla.