John Nurmisen Säätiö, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto ovat käynnistäneet Gypsum Initiative -hankkeen, jonka tavoitteena on levittää tietoa tehokkaaksi vesiensuojelutoimeksi havaitusta peltojen kipsikäsittelystä Itämeren alueella sekä selvittää menetelmän soveltuvuutta eri maissa. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta ulkoministeriön myöntämällä Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahalla.
– Suomi voi luoda edellytyksiä kipsin laajemmalle käytölle maatalouden vesiensuojelukeinona, mikä on suuri mahdollisuus koko Itämeren suojelulle. Tämä edistäisi sitä, että kipsi tunnistetaan meren tilaa parantavana keinona Itämeren suojelukomission uudistettavassa toimintaohjelmassa sekä EU:n maatalouden tukirahoituksessa, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Kipsin levityksestä on kokemusta eri puolilta maailmaa, mutta Itämeren alueella sitä on toistaiseksi hyödynnetty vesiensuojelutoimena vain Suomessa.
– Kipsiä on käytetty maanparannusaineena vuosisatoja, mutta vesien rehevöitymistä vastaan taistelussa sitä on kokeiltu vain runsaan kymmenen vuoden ajan. Laajoja peltoaloja koskevia tutkimuksia on toteutettu vain Suomessa, sanoo erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta.
Suomessa kipsikäsittelystä on saatu hyviä kokemuksia vesiensuojelutoimena Savijoella Varsinais-Suomessa sekä Vantaanjoella. Molemmilla valuma-alueilla kipsikäsiteltyjen peltojen fosforikuormitus pieneni välittömästi peräti 50 prosentilla ja hyvin kohtuullisin kustannuksin.
Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto ovat suositelleet, että menetelmän käyttöönottoa tulisi selvittää muuallakin Itämeren alueella, kuten Virossa, Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
– Alustavien arvioiden mukaan laajan mittakaavan peltojen kipsikäsittely koko valuma-alueella voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen jopa 25 prosenttia eli 1 500 – 2 000 tonnia. Tämä mahdollisuus pitäisikin ottaa pikaisesti käyttöön, kannustaa professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
Nyt käynnistettävässä kaksivuotisessa hankkeessa on tavoitteena luoda kipsikäsittelyn mahdollistavat viljelijöiden, tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyöverkostot Baltiaan, Puolaan, Saksaan, Ruotsiin ja Tanskaan, tehdä pienen mittakaavan laboratoriokokeita kipsin soveltuvuudesta paikallisiin olosuhteisiin sekä valmistella kipsin laajamittaisempaa käyttöä ja sen saamista kansallisiin maatalouden tukiohjelmiin Itämeren rantavaltioissa.
– Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen koko valuma-alueella on Itämeren suojelun kohtalonkysymys, ja samalla äärimmäisen haastavaa. Kipsikäsittely on ainutlaatuisen kustannustehokas ja nopeavaikutteinen vesiensuojelumenetelmä. Siksi olemme iloisia, että voimme säätiönä tarjota osaamisemme tämän suomalaisen innovaation käyttöönoton edistämiseksi Itämeren alueella, sanoo John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.