Heikki Kinnunen kertoo kasvisten mainosten synnystä

Näyttelijä Heikki Kinnunen esiintyi miltei koko 1990-luvun Kotimaiset Kasvikset ry:n mainosten tähtenä. Hänen persoonansa yhdisti kaikkien tuotteiden (kasvihuonevihannesten, avomaanvihannesten, perunan, marjojen, omenan, taimistotuotteiden ja kukkien) mainokset yhdeksi vaikuttavaksi kokonaisuudeksi: marjamainos vahvisti  kuluttajaa ostamaan paitsi mansikkaa myös kotimaista porkkanaa ja päinvastoin.

Heikki Kinnunen kertoi Kotimaiset Kasvikset ry:n 30-vuotisjuhlassa, kuinka kasvismainokset syntyivät.

Kasvismainokset olivat ja ovat edelleen TV-historian huomatuinta mainontaa, 1990-luvulla mainosten huomioarvot olivat jopa 97 % eli lähes kaikki olivat nähneet kysytyn mainoskampanjan.

Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 1/2020 päätoimittaja Jouko Tikkanen kertoo Kotimaiset Kasvikset ry:n synnystä ja 1990-luvun toiminnasta, jolloin hän oli yhdistyksen toimitusjohtaja. Juttu on myös tämän artikkelin lopussa.

 

Päätoimittaja Jouko Tikkanen muistelee:

Kotimaisten Kasvisten synty ja toiminta 1990-luvulla

Kotimaiset Kasvikset ry piti 30-vuotisjuhlaseminaarin Säätytalossa Helsingissä marraskuun 15. päivänä. MTK:n puutarha- ja peruna-asiamiehenä toiminut Jouko Tikkanen oli synnyttämässä yhdistyksen vuonna 1989  ja toimi sen  toimitusjohtajana 1990-luvun.

Olin koko 1980-luvun MTK:n palveluksessa ja silloin kotimaista puutarhatuotantoa suojeltiin lisensiointijärjestelmällä eli määrällisillä tuontirajoituksilla. Ne olivat perua sodan jälkeisestä vaihtotaseen tasapainottamisen tarpeesta.

Maatilahallituksen yhteydessä toimineissa Vihannes-, Marja-, ja Hedelmämarkkinatoimikunnissa käytiin kaupan keskusliikkeiden kanssa tiukkaa vääntöä siitä, milloin minkäkin tuotteen tuonti tulisi sallia.  Kävi yhä vaikeammaksi perustella vihannesten ja hedelmien tuonnin kieltämistä, kun elintaso oli noussut ja suojeltavaa kotimaista tuotetta oli riittämättömästi tai se oli heikkolaatuista.

Katsoin 1980-luvun lopulla, että kotimaisten tuotteiden laatua ja kilpailukykyä on ryhdyttävä ripeästi parantamaan, sillä tuonti tulee vapautumaan, vaikka EU-jäsenyydestä ei vielä ollut tietoa.

Avustus lannoiteveron vastineena

Sain ajatuksen toiminnan rahoittamisesta. Maatalous osallistui maatalouden vientikustannuksiin lannoitteisiin sisällytetyllä verolla. Veroa kerättiin myös perunan ja puutarhatuotteiden lannoitteista, vaikka niiden vientiä ei tuettu.

Sain ujutettua asian vuoden 1989 maataloustuloneuvotteluihin, joita käytiin MTK:n ja valtion välillä. Sieltä saatiin vihreää valoa 12 miljoonan markan vuotuiselle tuelle käytettäväksi ruokaperunan ja puutarhatuotteiden edistämiseen.

Nyt piti ratkaista, kuka saa tukirahan käyttöönsä ja miten se järkevimmin käytetään. Siirryin MTK:stä puoleksi vuodeksi Pellervo-Seuran Markkinatutkimuslaitokselle rakentamaan Kotimaisten kasvisten strategiaa.

Yhdistys syntyi pihtisynnytyksellä

Ehdotukseni oli, että perustetaan uusi kaikki puutarhasektorit yhdistävä yhdistys. Jäseniksi siihen tulisivat MTK, SLC, Puutarhaliitto, Kauppapuutarhaliitto ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto. Ajatukseni oli, että vain yhteisellä toiminnalla saataisiin riittävästi vaikuttavuutta. Esitykseni työnimenä oli Kotimaiset Kasvikset, jota parempaa ei keksitty ja se jäi voimaan, ruotsiksi Inhemska Trädgårdsprodukter rf.

Puutarhajärjestöt eivät kuitenkaan halunneet uutta yhdistystä. Niissä oli epäluuloa myös MTK:ta ja perunan suurta osuutta kohtaan, vaikka pääosa lannoiteveroista kertyi perunalta. Kun rahansaanti alkoi varmistua, tulivat puutarhajärjestötkin mukaan. Sirkkalehtilippu oli jo julkistettu aiemmin, ja siihen liitettiin ”Puhtaasti kotimainen” -teksti. Tekstiä varioitiin kukille ja taimistotuotteille: Kauniisti kotimainen ja Kestävästi kotimainen.

Historian huomatuinta mainontaa

Vuosittain valtiolta saatiin avustusta 12 miljoonaa, vaikka Suomi oli syvässä lamassa 90-luvun alkupuolen. Pystyin perustelemaan rahankäytön toiminnan vaikuttavuudella. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Reino Uronen oli Kotimaisten Kasvisten neuvottelukunnan puheenjohtaja ja hän tunsi toiminnan. MTK:n toiminnanjohtaja Markku Nevala toimi Kasvisten hallituksen puheenjohtajana.

Avustus jaettiin puoliksi mainontaan ja loput muiden toimintojen kesken. Niitä olivat mm. Sirkkalehti-merkillä varustettujen tuotteiden sisäisen ja ulkoisen laadun valvonta, tiedotustoiminta, markkinatutkimus, markkinaketjun koulutus ja valistusmateriaalin kustantaminen.

Yhteisessä mainosratkaisussa onnistuttiin, kun valinnaksi tuli Heikki Kinnusen tähdittämät humoristiset TV-spotit. ”Ja eiku syömään” -lausahdus muistetaan vieläkin. Mainostoimikunta koostui eri tuotantosektorien edustajista. Mainoksia oli satoja erilaisia ja niiden huomioarvot kipusivat 97–98 prosenttiin. Mainokset ovat television mainoshistorian huomatuimmat eikä niitä tulla jatkossakaan ylittämään.

Jouko Tikkasen muistelut on julkaistu Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 1/2020.