Tähtäimessä olutta suomalaisesta humalasta

Suomalaiset humalakannat ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan kansainvälisesti varsin ainutlaatuisia. Osa niistä on mielenkiintoisia myös oluen panon kannalta. Pitkän aikavälin tavoitteena on valikoida humalista viljelyominaisuuksiltaan ja oluen teon kannalta parhaat kasvikannat viljelyyn.

Tutkittavana on ollut 600 humalakantaa, joista jatkotutkimuksiin on kelpuutettu 26 kantaa. Kuva Lidija Bitz.

Humalat ovat löytyneet kasvikuulutuksella, jolla kerättiin tietoa Suomessa pitkään kasvaneista humalista. Vuosien 2014–2018 aikana on saatu yli 1 300 ilmoitusta, joiden perusteella kansalaisilta on pyydetty lehti- ja käpynäytteitä analysoitavaksi. Tavoitteena on tutkia kaiken kaikkiaan tuhat humalaa.

Ainutlaatuinen suomalainen humala

Lukessa on selvitetty suomalaisen humalan monimuotoisuutta ja samalla varmistettu jatkotutkimuksiin otettavien humalien perinnöllinen ainutlaatuisuus. Suomalaiset humalat ovat sopeutuneet hyvin ilmasto-olosuhteisiimme: ne kukkivat ajoissa tuottaakseen satoa.

– Tähän mennessä tutkituista 600 humalakannasta löytyi peräti 260 varsin ainutlaatuista humalakantaa. Tämä on ollut suuri yllätys kansainväliselle tutkijayhteisölle, kertoo erikoistutkija Lidija Bitz.

Lisäksi on selvitetty suomalaisten humalakantojen soveltumista oluen valmistukseen. Kansalaisten lähettämistä käpynäytteistä on analysoitu oluen teon kannalta merkittävimmät kemialliset yhdisteet.

– Näytteistä löytyi oluen panon kannalta mielenkiintoisia humalakantoja. Osa humalista muistuttaa aromiprofiileiltaan olemassa olevia kaupallisia lajikkeita, arvioi tutkija Juha-Matti Pihlava.

Vain kestävimmät pääsevät jatkoon

Tutkittujen humalien joukosta valittiin 26 humalakantaa jatkotutkimuksiin. Näistä saatiin kerättyä 21 humalakantaa puhdistettavaksi ja lisättäväksi. Puhdistusta tarvitaan, koska humala on arka kasvitaudeille.

– Lämpökäsittelyssä olevat humalat ovat jo hyvässä kasvussa. Ne pääsevät vielä virustestauksiin ennen niiden mikrolisäämistä viljelykokeita varten, iloitsee tutkija Jaana Laamanen.

Muutaman vuoden kuluttua näitä kantoja toivottavasti saadaan taimistoille myytäväksi ja pelloille viljeltäväksi. Tämä edellyttää vielä oluen koepano- ja viljelytutkimuksia.

Suomlaisten pienpanimoiden oluita on näyttävästi esillä KCM Eastonissa Helsingin Itäkeskuksessa.

Suomalainen humala kiinnostaa

Lukessa on kartoitettu myös viljelijöiden kokemuksia humalan viljelystä ja panimoiden näkemyksiä suomalaisen humalan houkuttelevuudesta panimoteollisuudessa.

Suomessa humalan viljely on vielä vähäistä. Vuonna 2016 viljelyala oli alle hehtaarin. Ala kuitenkin kolminkertaistui vuonna 2017 ja kasvoi edelleen vuonna 2018.

Luken panimokyselyyn vastanneista 29 panimosta noin puolet olisi valmiita ostamaan suomalaista aromihumalaa tuotantoonsa ja tekemään ostosopimuksen, jos sitä olisi saatavilla.

– Kilpailu nopeasti kasvavalla pienpanimosektorilla on kovaa. Kilpailukykyä haetaan erikoistumisesta. Pienpanimotoiminta on käynnistynyt myös mallasviljojen viljelyalueen äärialueilla Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Erityisesti siellä kotimainen, pohjoinen humala nähdään mahdollisuutena erottua paikallisilla raaka-aineilla ja aromeilla, toteaa erikoistutkija Susanne Heiska.