Luonnonvarakeskuksen (Luke) kannattavuuskirjanpidon mukaan maa- ja puutarhatalouden kannattavuuskerroin koheni viime vuonna 0,38:aan vuoden 2016 noin 0,26:sta, joka oli 2000-luvun heikoin tulos. Vuoden yrittäjätulo kasvoi noin 16 000 euroon tilaa kohti. Kokonaispääoman tuottoprosentti oli silti edelleen negatiivinen, –2 prosenttia.
Kasvihuonetiloilla kannattavuuskerroin oli 0,94 eli yrittäjä sai lähes laskennallisen palkan ja koron pääomalleen. Avomaan puutarhatiloilla kannattavuuskerroin oli 0,65 eli palkka- ja korkovaatimus täyttyi kahdelta kolmasosaltaan.
Kasvihuoneviljelmillä yrittäjäperhe teki vuonna 2017 työtunteja 3380 ja avomaatiloilla 1550 tuntia. Kasvihuonetiloilla työansio oli 49 400 euroa ja työtuntia kohden palkkaa yrittäjille jäi keskimäärin 14,60 euroa. Avomaatiloilla työansio oli 12 200 euroa ja yrittäjille jäi palkkaa keskimäärin 7,90 euroa tunnilta.
Vuonna 2017 maatalous- ja puutarhayritysten tuotot kasvoivat noin 3,2 prosenttia, 155 400 euroon. Tukien osuus tuotosta oli 33 prosenttia. Kokonaiskustannukset ovat puolestaan pienentyneet 1,2 prosenttia, 179 700 euroon. Yksittäisistä kustannuseristä eniten pieneni lannoitekustannus, 12 prosenttia. Selkeästi puolestaan kasvoivat polttoainekulut, 18 prosenttia.
– Kustannuserien muutokset eivät johdu vain hintamuutoksista – myös käyttömäärät ovat voineet muuttua, Luken kannattavuuskirjanpidon tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Arto Latukka sanoo.
Tuottojen ja kokonaiskustannusten erotuksena saatava yrittäjänvoitto jäi edelleen negatiiviseksi, noin –24 500 euroon. Myyntituottojen ja/tai tukitulojen olisi pitänyt olla tämän verran korkeampia tai kustannusten alhaisempia, että olisi päästy nollatulokseen. Tällöin tuotot olisivat riittäneet kattamaan täysin tuotantokustannukset.
Yrittäjätulo kasvoi
– Kun tuotantokustannuksista jätetään pois yrittäjäperheen omasta työstä ja pääomasta aiheutuvat kustannukset, jäi yrittäjätuloa keskimäärin 16 000 euroa yritystä ja vuotta kohti. Yrittäjätulo kasvoi jopa 42 prosenttia vuoden 2016 pohjalukemista. Pienetkin muutokset tuotoissa ja kokonaiskustannuksissa heittelevät pientä yrittäjätuloa, Latukka toteaa.
Latukan mukaan 16 000 euron yrittäjätulo riittää antamaan yrittäjäperheen omalle pääomalle 1,3 prosentin koron ja työtunneille 6,2 euron korvauksen. Kannattavuuskerroin oli 0,39 eli korvaukset olivat 39 prosenttia tavoitteina olleista 3,44 prosentin korosta omalle pääomalle ja 15,7 euron korvauksesta työtunnille. Mikäli yrittäjä olisi teettänyt omat työnsä palkkatyönä, kustannus olisi sivukuluineen juuri tuo tavoitteeksi asetettu 15,7 euroa per tunti.
Lammas- ja vuohitiloilla sekä sekalaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla kannattavuuskerroin oli edelleen noin 0,1 ja kasvihuoneyrityksissä noin 0,95. Viljatiloilla kannattavuuskerroin nousi 0,23:een, avomaapuutarhatiloilla 0,65:een ja maitotiloilla 0,46:een. Muilla nautakarjatiloilla kannattavuus nousi 0,51:een ja sikatiloilla 0,77:ään. Siipikarjatiloilla kannattavuus heikkeni nyt voimakkaasti, mutta vuosivaihtelu voi johtua siipikarjatilamäärän pienuudesta otoksessa.
Maatalouden vakavaraisuus edelleen hyvä
Maa- ja puutarhataloudessa oman pääoman osuus yrityksen koko varallisuudesta eli omavaraisuusaste oli keskimäärin 72,3 prosenttia. Viljatiloilla ja myös muilla kasvinviljelytiloilla sekä sekalaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla velanottoa on vältetty ja omavaraisuusaste oli noin 80 prosenttia. Kasvihuoneyrityksissä ja siipikarjatiloilla omavaraisuusaste oli 40–50 prosenttia ja maitotiloilla noin 64 prosenttia.
– Investointiavustukset sisällytetään omaan pääomaan ja ne ovat näin parantamassa omavaraisuusastetta, mutta myös lisäämässä poistokustannuksia. Näitä poistoja vastaava määrä investointiavustuksesta tuloutetaan vuosittain tuottona. Näin yrittäjätulo ei heikkene investointiavustuksista aiheutuvien poistojen vuoksi, Latukka jatkaa.