Suomalaiset mansikat ja herneet olivat suksee

USA:n ja Venäjän presidenttien tapaaminen Helsingissä 16. heinäkuuta kokosi yli 1100 toimittajaa eri puolilta maailmaa Suomeen.  He saivat syödä suomalaisia mansikoita ja herneitä ja olivat ihastuksissaan niiden mausta. Artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 6/2018. Katso video.

[PUUTARHA-SANOMAT: HELSINKI]

Ancelikh Kaspinen myy suomalaisia marjoja matkailijoille Kauppatorilla.

Suomi otti kaiken irti ollessaan maailman polttopisteessä, kun Donald Trump ja Vladimir Putin kohtasivat ja isäntänä oli presidentti Sauli Niinistö.

Lehdistökeskuksena oli Finlandia-talo, joka oli vuoden 1975 ETYKin kokouspaikka. Tapahtumaan oli rekrytoitunut yli 1100 ulkomaista toimittajaa ja kolmisen sataa toimittajaa kotimaasta. Toimittajat saivat nauttia suomalaisesta vieraanvaraisuudesta; vieraille tarjottiin suomalaista puhdasta ruokaa, saunaa ja herkkuina mansikkaa ja palkohernettä.

Myös luonto pani parastaan. Lämpötila oli 30 asteen vaiheilla ja vieraat saivat ihastella kaunista kaupunkia ja valoisia öitä. He lähettivät raportteja kotimaansa tiedotusvälineisiin ja tekivät somepäivityksiä. Suomalaisten mansikoiden ylivoimainen maku oli ihmetyksen aihe.

 

Torimyyjiltä se sujui

Suomella oli vain pari viikkoa aikaa hoitaa tapahtuman järjestelyt. Ulkoministeriön suunnittelupalaverissa lähetystöneuvos Petra Theman heitti ajatuksen, että saunan vieressä voisi olla mansikka- ja hernekoju. Kesäsijainen Emma Vuorenmaa yritti etsiä vapaita myyntikojuja turhaan ja sitten hän keksi mennä Kauppatorille kyselemään, raportoi Maaseudun Tulevaisuus.

Sieltä erottui Tmi J. Vaahtokarin kokenut myyntikaksikko Ancelikh Kaspinen ja Anni Nykänen ja he olivat heti valmiita ottamaan haasteen vastaan.

– Meidän pomo Juha Vaahtokari oli monet päivät varmistanut, että saadaan makeaa marjaa, kertoo Ancelikh.

Polka-marjat tilattiin Kesälahdelta Mutikaisilta, isältä tuli sunnuntain marjat ja pojalta maanantain marjat. Herneet tilattiin Sauvosta Hannu Suomiselta, joka on vuosia ollut Vaahtokarin hernetoimittaja.  Molemmille päiville myyjät kokosivat tuhat litran tuokkosta, joissa puolet oli mansikkaa ja puolet herneitä.

– Älykäs pomomme ole printannut meille valmiiksi kartat, missä on Kesälahti ja missä Sauvo. Niiden avulla me sitten selvitimme BBC:n ja CNN:n toimittajille marjojen alkuperää.

Mansikkaa ja hernettä vientiin

– Meille mansikan hyvä maku on itsestään selvä, mutta ulkomaalaisille toimittajille oli käsittämätöntä, miten mansikat voivat olla niin makeita.

Ancelikh ja Anni joutuivat neuvomaan, kuinka herneenpaloista syödään vain maukkaat herneet.

– Ei tuoreherneen syöntiä tunneta maailmalla, ei edes Ruotsissa. Olen sanonut pomolle, että hanki myyntikoju Tukholman Sergelin torilta, niin minä menen myymään sinne hernettä, sanoo Ancelikh.

Ancelikh katsoo, että suomalaisella mansikalla olisi mahtavat vientimahdollisuudet.

– Mutta miten se saadaan kuljettua, kun se on niin pehmeä?

Kymmenellä kielellä myyntiä

Ancelikh Kaspinen ja Anni Nykänen loivat osaavaa ja myönteistä Suomi-kuvaa kahdessa päivässä enemmän kuin monessa kalliissa projektissa.

– Kun menimme Finlandia-talolle jakamaan marjoja ja herneitä, kävimme kampaajalla, laitoimme korkkarit jalkaan ja Marimekon mekot. Marimekko ei kuitenkaan halunnut sponsoroida niitä, mutta saimme ne tutulta jälleenmyyjältä lainaksi.

Kaksikon kielitaito herätti hämmästystä. He osaavat suomea, ruotsia, englantia, saksaa, kiinaa, espanjaa, japania, indonesiaa, malesiaa.  Anni Nykänen opiskelee Shanghaissa kansainvälistä politiikkaa mandariinikiinaksi.

Ancelikh Kaspinen viettää talvet matkaillen ja hän on asunut Japanissa. Harrastuksena hänellä on sukeltelu ja karatessa hän on mestari, joten tätä torimyyjää ei ryöstetä.