Vuoden 2018 viljasato on Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan 2,8 miljardia kiloa eli toteutuessaan pienin tällä vuosituhannella. Sato on kolmanneksen pienempi kuin 2000-luvun suurin viljasato vuonna 2009. Rukiin sato jäänee puoleen viime vuodesta ja vehnän sato putoaa kolmanneksen.
Meneillään on kolmas perättäinen heikko satovuosi Suomessa. Poikkeuksellisen kuivan ja helteisen sään jatkuessa voi syksyllä korjattavaa viljaa olla vielä tämän hetken arviotakin vähemmän.
– Viljasato on toteutuessaan yhtä pieni kuin katovuosina 1998 – 1999, jolloin ensimmäisen vuoden jatkuvat sateet ja toisen vuoden kuiva hellekesä kutistivat viljasadon, toteaa Luken tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala.
Meneillään oleva kasvukausi ei alkanut lupaavasti, kun alkukesän lämpöaalto ja kuivuus koettelivat kasvien kasvua ja sadonmuodostusta.
– Paikoitellen kasvustot toipuivat näistä koettelemuksista sateisen ja viileän jakson aikana, mutta alkanut helleaalto voi käynnistää kasvustojen pakkotuleentumisen, joka heikentää edelleen sato-odotuksia, kertoo Luken tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio.
Ruissato puolittuu, vehnästä putoaa kolmannes
Ruissato puolittuu viime vuodesta, ja on pienin viiteen vuoteen. Noin 50 miljoonan kilon ruissato riittää vain puoleen kotimaisesta käytöstä. Vehnäsato vähenee kolmanneksen viime vuodesta ja on pienin viiteentoista vuoteen. Rukiin osalta pääasiallinen syy satovähennykseen on viljelyalan pieneneminen syksyn epäedullisten kylvösäiden takia, muiden viljojen osalta pääsyynä on kuivuus.
Ohrasato jäänee alimmaksi kolmeenkymmeneen vuoteen. Sato putoaa kahdeksasosan viime vuodesta. Kaurasato pienenee viljoista suhteellisesti vähiten, reilun kymmenesosan. Kaurasato on pienin kahdeksaan vuoteen. Tämä vuosi on toinen niistä vuosista kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin kaurasato jäänee alle 900 miljoonan kilon.
Rapsisato putoaa neljänneksen viime vuodesta. Rapsin viljely on viimeisen parin vuoden aikana kasvanut, ja siitä on korjattu suurempia hehtaarisatoja kuin rypsistä. Tämä vuosi on poikkeus: rapsin parempi satotaso jää tavallista pienemmäksi ja kylvöala kääntyi laskuun.
Perunasadosta putoaa kymmenyksen
Ennusten mukaan perunasato tulee olemaan 544 miljoonaa kiloa, missä laskua viime vuoteen on 11 %. Sokerijuurikkaan sadon ennakoidaan olevan neljänneksen pienempi kun edellisenä vuonna eli 327 miljoonaa kiloa.
Herneen ja härkäpavun satojen ennakoidaan ainoina kasvavan. Herneen sato tulisi olemaan 22 miljoonaa ja härkäpavun 43 miljoonaa kiloa.
Luken satotilaston heinäkuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta heinäkuun 16. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.
Seuraava, elokuun 27. päivän tilannetta kuvaava tilasto, julkaistaan 31.8.2018. Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 22. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.