SOK:n tytäryhtiön Inex Partners Oy:n logistiikkakeskus on kokonaisuudessaan valmistumassa Sipooseen. Hevi-tuotteiden vastaanottoa ja keräilyä on siirretty uuteen keskukseen elokuusta alkaen ja kaikki hevi-tuotteet kulkevat Sipoon kautta helmikuussa. Tämä artikkeli on julkaistu Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 10/2017, katso jutun lopusta video Sipoon logistiikkakeskuksen toiminnasta.
[PUUTARHA-SANOMAT: SIPOO]
S-ryhmän kaupat hallitsevat Suomen päivittäistavaramarkkinoista 47,3 prosenttia ja yli 50 vuotta palvellut Espoon Kilossa oleva logistiikkakeskus oli käynyt pieneksi eikä siellä ollut tonttia laajentua. Satelliittivarastoja oli jo useita ja keräilyä tehtiin Kilon ohella myös Vantaan Hakkilankaaressa.
– Vaatimuksena oli löytää tarpeeksi iso tontti läheltä pääkaupunkiseutua ja hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Ratkaisu löytyi Sipoosta, kertoo logistiikkapäällikkö Mikko Kymäläinen.
Logistiikkakeskus sijaitsee Sipoon ja Keravan rajamailla ns. Öljytien varrella, vain pari kilometriä 4-tieltä itään.
– Vuosaaren satamasta matka Sipooseen lyheni ajallisesti. Kilo oli jäänyt asutuksen keskelle ja liikenne oli sumppuuntunut, toteaa Kymäläinen.
Kaksi logistiikkakeskusta rinnatusten
SOK ja Sipoo tekivät jo 2008 maakaupan ja käyttötavaran logistiikkakeskus otettiin käyttöön 2013. Sen pinta-ala on 7,5 hehtaaria ja sisälle mahtuisi 10 eduskuntataloa.
Käyttötavarakeskuksen viereen on nyt valmistunut päivittäistavaroiden logistiikkakeskus, jonka sisään mahtuisi yli 30 eduskuntataloa. Sen pinta-ala on liki 20 hehtaaria ja kuutiota siinä on peräti 3,5 miljoonaa, sillä rakennus on pääosin 25 metriä korkea, vaikka onkin toimistotiloja lukuun ottamatta yksikerroksinen.
Logistiikkakeskus saa osan energiasta maaperän geolämmöstä. Hiilidioksidipäästöt ovat hyvin pienet ja suunnittelussa on muutoinkin huomioitu energiatehokkuus niin pitkälle kuin se on ollut mahdollista.
Kuivaelintarvikkeet siirtyivät Sipooseen jo kesällä 2016 ja tammikuussa 2017. Hevi-tuotteiden logistiikan siirto Kilosta Sipooseen alkoi elokuussa.
– Nyt toimitaan sekä Kilosta että Sipoosta käsin, mutta tämä siirtymävaihe oli etukäteen tiedossa. Kolmen kuukauden kuluttua hevi kulkee kokonaisuudessaan Sipoon logistiikkakeskuksen kautta, lupaa Kymäläinen ja kertoo aikataulussa pysytyn koko projektin ajan.
Ensi vuoden puolella Sipooseen siirtyvät myös jalostetut tuoretuotteet, lihaterminaalituotteet ja pakasteet. Tavaroiden varastoon vienti ja keräily automatisoitu; automatiikan toimittajana on saksalainen Witron. Automaation pienentää työvoiman tarvetta: Sipoossa tulee olemaan noin 700 työpaikkaa, kun aiemmin logistiikassa niitä on ollut noin 1700.
– Logistiikkakeskuksessa on käytössä useita automaatiolinjastoja ja menetelmiä. Tällä hetkellä 80 % koko volyymista menee täysin automatisoitujen linjastojen läpi, valottaa Mikko Kymäläinen.
Laatikoiden pidettävä muotonsa
Automatiikan toiminta edellyttää lavoilta ja tukkupakkauksilta standardikokoja.
– Suomessa käytössä olevat HeVin laatikkostandardit 400×600 ja 300×400 sopivat systeemiin. Tärkeää on, että laatikot säilyttävät muotonsa prosessin ajan, korostaa Mikko Kymäläinen.
Kymäläisen mukaan ongelmallisia tulevat olemaan raskaat tuotteet aaltopahvilaatikoissa, kun kosteuden vaihtelu voi muuttaa laatikon mittoja. Myös monikerroksiset pahvilaatikkolavat voivat kallistua liikaa.
– Kokoontaitettava IFCO-muovilaatikko säilyttää muotonsa. Viljelijä voi tilata niitä tarpeen mukaan.
Kymäläinen kertoo, että he ovat konsultoineet aaltopahvilaatikoiden valmistajien kanssa, mitä vaatimuksia automaattinen järjestelmä edellyttää ja ongelmat on ratkottu hyvässä yhteisymmärryksessä.
– Kaikkia hevi-tuotteita ei saada automaattiseen järjestelmään. Säkkituotteet tullaan jatkossakin keräämään manuaalisesti.
Terminaalit täydentävät
Kun vihannestoimitus tulee logistiikkakeskukseen, jokaisen lavan laatu tarkastetaan ennen kuin se päästetään automatiikan vietäväksi reservivarastoon. HeVissä varaston lämpötila-alueet ovat +13, +8, +4 ja +2 C-astetta. Etyleenin poistoa ei varastossa ole, sillä siitä ei odoteta vaikeuksia suuren ilmatilan ansiosta. Hevi-tuotteet ovat varastossa 2–3 päivää, jotkut vain päivän.
– Nopeasti kulutukseen menevät tuotteet, kuten varhaisperuna, lähtee samantien kauppoihin.
Inexillä on 10 terminaalivarastoa eri puolilla maata. Niistä 6 on palvelutoimittajien pyörittämiä ja 4 omaa, jotka ovat Lempäälässä, Seinäjoella, Limingassa ja Kuopiossa.
– Jos tuote menee vain yhdelle alueelle, se voi kulkea terminaalin kautta. Jos se menee useammalle alueelle tai koko valtakuntaa, tulee se kulkemaan aina Sipoon logistiikkakeskuksen kautta.
Sipoosta käy tavaraa noutamassa päivittäin 1000 rekkaa, kun kaikki toiminnot ovat siirtyneet Sipooseen vuoden 2019 aikana. Tuotteet jaetaan kauppoihin yöaikaan.
Nykyisin S-kauppojen tavaravirrasta kulkee 45 prosenttia logistiikkakeskuksen kautta, 23 % terminaalien kautta ja 32 % suoratoimituksina kauppoihin. Suurimmat suoratoimittajat ovat panimot, Valio ja leipomot.
– Suoratoimitusten osuus tulee tippumaan, mutta esimerkiksi mansikat halutaan suoraan kauppoihin. Toimimme aina tuotteen ehdoilla, toteaa Kymäläinen.
Inex Partnersilla on 1200 jakelupistettä ABC-asemista Prismoihin. Meira Nova hoitaa suurkeittiöpuolen jakelun. Inexin toimitusrytmi on 48 tuntia kaupan tilauksesta toimitukseen Muoniota myöten.
– Jos on pulaa hevi-tuotteesta kuten kotimaisesta kurkusta, käytämme leikkuria, jotta mikään kauppa ei jää ilman. Emme korvaa kotimaista kurkkua ulkomaisella ellei kauppa ole sitä halunnut. Vihreän rypäleen saatamme korvata lilalla, selvittää Kymäläinen.