Uusien luomuviljelmien perustaminen kasvihuonetuotantoon käynee mahdottomaksi uuden EU:n luomuasetuksen myötä, kun kasvien juurien tulisi olla maassa eikä erillisen kasvualustan käyttöä enää sallittaisi. Asetusehdotus suosii EU:n eteläisiä maita pohjoisten maiden kustannuksella.
Uudesta luomuasetuksesta saatiin aikaan poliittinen yhteisymmärrys 29.6.2017 Brysselissä. Neuvosto, parlamentti ja komissio pääsivät viimeisessä kolmikantaneuvottelussa sopuun asetuksen sisällöstä ja tuotantoa koskevista säännöistä. Asetus astuu voimaan 1.7.2020, mikäli neuvosto ja parlamentti hyväksyvät lopullisessa äänestyksessä neuvottelujen tuloksen.
Sovun mukaan kasvualustojen avulla toteutettu luonnonmukainen kasvihuonetuotanto voi jatkua Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa nykyisen asetuksen sääntöjen mukaisesti vuoteen 2030 asti. Lupa koskee vain niitä aloja, jotka on sertifioitu luonnonmukaisiksi 28.6.2017 mennessä. Nykyistä luomukasvualustatuotantoa ei saa laajentaa.
Osana kompromissia komissio laatii vuoden 2025 jälkeen raportin kasvualustojen käytöstä luonnonmukaisessa tuotannossa. Raportista seuraavat mahdolliset muutokset ja jatkotoimet toteutetaan tavanomaisen lainsäädäntömenettelyn kautta, jolloin komissio antaa uuden esityksen ja neuvosto ja parlamentti neuvottelevat asiasta uudelleen.
Valvonta riskiperusteisemmaksi
Uuden asetuksen myötä tuottajia voidaan valvoa heinäkuusta 2020 lähtien nykysääntöjä riskiperusteisemmin. Vähäriskisiksi arvioidut toimijat tarkastetaan kerran 24 kuukaudessa. Pääsääntöisesti vähäriskisinä voidaan pitää esimerkiksi tuottajia, joilla ei ole jalostus- tai suoramyyntitoimintaa eikä valvonnoissa havaittuja puutteita kolmeen vuoteen.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa, että neuvottelutulos on suuri pettymys, eikä Suomi voi tukea syntynyttä kompromissia.
– Suomen ja Euroopan tavoitteena on lisätä luomun tuotantoa, mutta saavutettu neuvottelutulos sotii voimakkaasti yhteistä tavoitetta vastaan. Suomi pyrki siihen, että uusi asetus tukisi luomusektorin kasvua ja yksinkertaistaisi alan sääntelyä. Lisäksi Suomi painotti, ettei kasvualustaviljelyä pidä rajoittaa. Kuitenkin neuvoteltu lopputulos lisää hallinnollista taakkaa ilman merkittäviä lisähyötyjä ja asettaa rajoituksia kasvualustojen käytölle, ministeri sanoo.
Hänen mukaansa Suomen tulee jatkaa työtä luomukasvihuonetuotannon puolesta siten, että vuoden 2025 jälkeen laadittava raportti luomukasvihuonetuotannosta ja siitä seuraavat jatkotoimet mahdollistavat tuotannon kasvun.
– Lisäksi meidän on pohdittava yhdessä toimialan kanssa uusia teknisiä ratkaisuja, joilla pystymme täyttämään komission vaatimukset pohjoisissa olosuhteissamme. Ainoana parannuksena kokonaisuudessa voidaan pitää tarkastusvälien pitenemistä 24 kuukauteen useimmilla luomutiloilla, ministeri Leppä päättää.
Viljelijät epätietoisia
Poliittinen yhteisymmärrys tulee seuraavaksi hyväksyä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa heinäkuun 17. päivänä sekä Euroopan parlamentin täysistunnossa tulevien kuukausien aikana. Tekninen työ asetuksen yksityiskohtien ja tarkkojen sanamuotojen hiomiseksi jatkuu vielä syksyllä.
– Ei ole ollut puhetta uusista teknisistä ratkaisuista, joiden avulla routaisessa Suomessa pystyttäisiin tuottamaan ilman kasvualustoja. Luomukasvihuonetuotannon kasvua ei nyt saada käyntiin – kukaan ei lähde investoimaan ja sitten peli alkaa olla kilpailutilanteen takia menetetty, toteaa Luomuliiton mentor-verkostoon kuuluva kasvihuonetuottaja Kaijus Ahlberg Sipoosta.
Suomen suurimman luomukasvihuoneyrityksen Ikaalisten Luomun toimistusjohtaja Ari Kulmanen näkee asian hieman positiivisemmin, vaikka tekniset mahdollisuudet ovat epävarmoja.
– Nyt on pakko alkaa kehittää kasvihuonetta, joka on uuden asetuksen mukainen. Parempi näin, että joku ratkaisu asetusprosessiin tuli, totesi Kulmanen Luomuliiton tiedotteessa.