Vegebuumi alkoi vuosi sitten, kun Gold&Green Foodsin nyhtökaura lanseerattiin julkisuuden ja sometuksen saattelemana markkinoille. Vaikka Paulig tuli syyskuussa firman pääomistajaksi, ei vieläkään nyhtökauran valmistus riitä kattamaan kysyntää. Aukkoa tuli viime syksynä paikkaamaan härkäpapuvalmiste Härkis. Valiokin lanseerasi liharuoan korvaajaksi maitoperäisen Mifun.
Vegaani on kasvissyöjä, joka ei nauti mitään eläinkunnasta peräisin olevaa ravintoa ja puhdasoppisena hän karttaa jopa nahkavaatteita. Vegebuumiin ovat kuitenkin menneet mukaan myös sekakäyttäjät ja lihansyöjät. Oikeutta eläimille -järjestö ja Vegaaniliitto ovat pyörittäneet Vegaanihaastetta, jossa ihmisiä houkutellaan kuukaudeksi kasvisruoalle.
Puutarha-Sanomat lehden (nro 3/2017) todetaan, että vegebuumi ei kuitenkaan sada suoraan suomalaisten kasvistuottajien laariin.
– Vege-lyhenteen voi olettaa juontuvan englanninkielen ”vegetable” eli ”vihannes”-sanasta. Epäilemättä buumin myötä on ostettu enemmän myös kotimaisia vihanneksia. Kasvihuonekurkku on ollut suosittu raaka-aine smoothieissa.
– Vegebuumi on lisännyt vahvasti hedelmien tuontia. Viime vuonna hedelmiä tuotiin 353 miljoonaa kiloa, mikä on kolmanneksen suurempi vuoden 2010 tuontiin verrattuna. Yksin banaanien tuonti on kasvanut tuona aikana kaksinkertaiseksi ja avokadojen yli viisinkertaiseksi. Sen sijaan vihannesten tuonti ei ole merkittävästi noussut, kun kotimainen tuotanto on pitänyt pintansa. Ainoastaan bataattien tuonti on yli kolminkertaistunut seitsemässä vuodessa.
– Kun puhutaan buumeista, tarkoitetaan sillä talouskielessä huippusuhdannetta ja kansan suussa trendiä tai hypeä. Karppausbuumi vähensi perunan ja leivän syöntiä, mutta se jäi lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Vegebuumin vaikutukset tulevat olemaan pysyviä; kasvisruoan käyttö lisääntyy liharuoan kustannuksella.
– On tärkeää huolehtia siitä, että kasvisruokatrendissä suositaan kotimaisuutta. Siihen natsaavat muutkin megatrendit: lähiruoka, ekologisuus, eettisyys, ruokahävikin karttaminen, kirjoittaa päätoimittaja Jouko Tikkanen.