Maatilojen varastoissa oli tammikuun puolivälissä ruokaperunaa 73 miljoonaa kiloa. Kun mukaan lasketaan myös ruokateollisuusperuna, oli varastoissa perunaa yhteensä 93 miljoonaa kiloa. Perunan varastomäärät ovat pitkänajan keskiarvon alapuolella johtuen kesän 2016 heikosta satotasosta. Siihen olivat syynä huono kasvuolot ja loppusyksyn kuivuus.
Ruoka- ja ruokateollisuusperunan tuotantoalat ovat 70 prosenttisesti Pohjanmaan ELY-keskusten alueella. Näiden kolmen alueen maatilojen varastoissa oli peräti 74 prosenttia eli 55 miljoonaa kiloa ruokaperunaa. Pohjanmaa ELY-keskus oli selvästi tärkein seutu, jonka alueella on myös Suomen perunanviljelyn ykköskunta Kristiinankaupunki.
Hinnat alhaalla, vaikka perunaa niukasti
Lokakuun puolivälistä ruokaperunavarastot ovat tyhjentyneet 85 miljoonalla kilolla, keskimäärin 28 miljoonalla kilolla kuukaudessa. Vähennys on ollut peräti 54 prosenttia kun keskimäärin varastojen vajuminen on ollut 40–50 prosentin luokkaa.
Kotimaisen kulutuksen lisäksi perunavarastojen tyhjentymiseen vaikuttaa perunan laatu ja vienti. Syksyllä varastoon saatu ruokaperuna oli mukulakooltaan normaalia suurempaa, joka lienee osaltaan lisännyt varastojen reipasta tyhjentymistä lajittelutappioiden kautta. Myös laatuongelmat ovat lisänneet lajittelutappioita.
Satomäärän ohella tuonti ja vienti vaikuttavat varastomääriin. Tuonti on tullin tilastojen mukaan ollut viime syksyllä edellisvuotta vähäisempää ja tällä hetkellä muualla Euroopassa ei ole suuria varastomääriä halpaa perunaa saatavilla.
– Toisaalta perunamarkkinoiden perinteinen varaventtiili Venäjän vienti on ollut kiinni useamman vuoden, kertoo yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Ruokaperunan tuottajahintataso on selvästi edellistalvea alhaisempi. Joulukuussa 2016 ruokaperunan tuottajahinta oli 16,44 e/100 kg kun 2015 joulukuussa hinta oli 22,18 e/100 kg.
– Toki silloin olikin kyse erittäin huonosta satovuodesta, joka nosti perunan hintaa. Tällä hetkellä sekä perunan varastomäärät että hinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla, hämmästelee Jaakkonen.
Perunan varastotilastossa on mukana vain isot perunatilat
Syksystä 2016 alkaen ruokaperunan varastotilastossa keskityttiin entistä suurempiin perunatiloihin, joiden tuotanto ja varastot ovat Suomen ruokaperunan tuotannon ydin. Kyselyssä olivat mukana ne ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljelevät tilat, joiden peruna-ala oli vähintään viisi hehtaaria.
Tällaisia tiloja oli 494 ja niiden ruoka- ja ruokateollisuusperunan yhteisala oli 10 994 hehtaaria. Tilastossa on mukana puolet näistä tiloista. Vastausprosentti oli 92.
Keskimäärin kyselyyn kuuluvilla tiloilla oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa 22 hehtaaria ja suurimmilla peruna-alaa oli 140–170 hehtaaria.