Suomalainen ruuantuotanto on uuden ajan edessä. Tuontiruuan osuus kasvaa koko ajan, mutta toisaalta arvostus kotimaista ruokaa sekä erityisesti kotimaisia kasvisruokia kohtaan on kasvanut. Elintarvikeyhtiöt Sucros ja Apetit peräänkuuluttavat koko alan yhteistyötä ja uudistumista, jotta kotimainen ruokaketju säilyy merkittävänä työllistäjänä myös tulevaisuudessa. Suomalaisen ruuan tulevaisuutta pohdittiin Säkylässä maanantaina. Elintarvikeyritysten mukaan suomalainen ruuantuotanto voidaan pelastaa yhteistyöllä.
– Vaikka kuluttajat arvostavat kotimaisia tuotteita, ei se ole ainoa valintaperuste kaupassa. Kotimaisuus ei yksistään riitä, vaan meidän pitää pystyä luomaan uusia innovaatioita ja haluttuja tuotteita, joita kuluttajat tahtovat ostaa, sanoo Apetitin ruokaratkaisujen johtaja Anu Ora.
Apetit tähtää kasvisten ykköseksi
Kasvikset ovat megatrendi, mikä viimeistään tänä vuonna on alkanut toden teolla näkymään suomalaisten lautasilla ja kauppojen hyllyillä. Apetitilla panostuksia uudistumiseen ja tuotekehitykseen on edelleen lisätty. Markkinoille tuodaan uudenlaisia, vegebuumiin vastaavia tuotteita samalla nykyistä tuotteistoa uudistaen.
Tuorekasviksissa Apetit lanseerasi elokuussa mittavan tuotekehityksen jälkeen uudenlaiset, käyttövalmiit kasvikset: Tuorekset-kasviskonseptin. Tuotekehityksen tavoitteena oli helppokäyttöinen, laadultaan ja säilyvyydeltään ainutlaatuinen kasvisratkaisu, joka vastaa nykykuluttajien toiveisiin syödä yhä useammin kasvisruokaa.
Anu Oran mukaan Apetitin tavoitteena on kasvattaa Ruokaratkaisut-liiketoiminnan liikevaihtoa 20 prosentilla vuoteen 2018 mennessä.
– Päästäksemme tähän tavoitteeseen meidän on nostettava ruoantuotannon jalostusarvoa ja kehitettävä uusia, laadukkaista raaka-aineista valmistettuja ja kuluttajien haluamia tuotteita.
– Merkittävä panostusalueemme on myös digitalisaatio, joka tarjoaa mahdollisuuden uudistaa pellolta pöytään -ruokaketjua sekä tarjota uudenlaisia syömiseen liittyviä palveluita. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin puhtaat, terveelliset ja turvalliset tuotteet jotka on valmistettu laadukkaista raaka-aineista, Anu Ora kertoo.
Tavoitteena kasvattaa jaettavaa
Kilpailu maataloudessa ja ruokateollisuudessa tulee kiristymään, sillä Keski- ja Etelä-Euroopassa kasvukausi on pitkä, ja kansainvälisten yritysten keskitetty hankinta voi ohjata ostoja Suomen rajojen ulkopuolelle.
Elintarvikeyhtiöt toivovatkin koko alan yhteistyötä, jotta elintarviketeollisuuden kustannustehokkuus paranisi ja markkina kasvaisi. Elintarviketeollisuus on tällä hetkellä Suomen teollisuuden aloista neljänneksi suurin, tarjoten työtä 38 000 henkilölle.
– Tavoitteenamme ei missään nimessä ole kakun uudelleen jakaminen, vaan sen kasvattaminen. Avainasia on koko toimialan yhteistyö, sillä meillä on yhteiset tavoitteet viljelijöiden kanssa. Koko ketjun kulurakennetta ja uudistumiskykyä on kehitettävä. Tärkeää on myös kotimaisen jalostusasteen nostaminen, Sucroksen toimitusjohtaja Matti Sipilä korostaa.
Sokerikiintiö poistuu
Ensi vuonna sokerin maakohtaiset tuotantokiintiöt poistuvat EU:n alueella. Myös EU:n määrittelemä sokerijuurikkaan vähimmäishinta poistuu, ja sen hinta voi jatkossa vaihdella samalla tavalla kuin viljojen hinnat. Sucros uskoo kiintiöiden poistumisen tuovan kasvua.
– Meille tämä tuo lisää mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Kiintiö ei enää rajoita tuotantoa 81 miljoonaan kiloon, mikä on ollut Suomen maakiintiö. Määrä vastaa vain vajaata puolta Suomen sokerinkulutuksesta. Tavoitteenamme on lisätä juurikkaan viljelyalaa noin neljänneksellä yli 14 000 hehtaariin ja sokerin tuotantoa noin 100 miljoonaan kiloon, sanoo Matti Sipilä.
Sucros on toteuttanut tänä vuonna mittavat investoinnit Säkylän tehtaan juurikkaan vastaanoton tehostamiseksi.