Tyrnävällä testataan hamppua perunakiertoon

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Tyrnävä tunnetaan vahvasta maataloudestaan ja ennen kaikkea perunoistaan. Nyt kunnassa on ryhdytty kokeilemaan kuituhampun tuottamista. Kuituhamppu oli aikoinaan hyvin suosittua, mutta niin Suomessa kuin useissa muissa maissa sen viljely on viime vuosikymmeninä ollut hyvin vähäistä. Nyt kuituhamppu on kuitenkin tekemässä uutta tulemista.

Maija Tommola katsasti Mantsisen kuituhamppukasvustoa Pälkäneellä syyskuun alkupuolella

Maija Tommola katsasti Mantsisen kuituhamppukasvustoa Pälkäneellä syyskuun alkupuolella

Kuituhampun käyttöä muun muassa tekstiileissä, komposiiteissa ja suodattimissa kehittää Itä-Suomen yliopiston ja Juankosken kaupungin yhteinen EU-rahoitteinen hanke. Mukana ovat myös Tyrnävällä toimiva Suomen siemenperunakeskus Oy (SPK) sekä sen sopimusviljelijä Linnunradan tila.

Suomen siemenperunakeskuksen kehityskoordinaattori Anu Kankaala kertoo, että yritys haluttiin mukaan hankkeeseen ennen kaikkea sopimusviljelyosaamisensa vuoksi. Kuituhamppu myös kiinnostaa SPK:ta, koska kasvilla voi olla merkittävä myönteinen vaikutus perunanviljelyyn.

Hamppu tukahduttaa rikat

– Kuituhamppu on erinomainen välikasvi perunaviljelmille, joilla viljelykierto on hyvin tärkeä. Kun pellolla ei ole perunaa, voi sillä kasvattaa kuituhamppua. Se tuo maaperään humusta ja parantaa näin maaperän laatua. Lisäksi kuituhamppu estää rikkakasvien kasvua, hän huomauttaa.

Kankaalan mukaan kuituhamppu näyttää lisäävän perunanviljelyn kannattavuutta, sillä se on hyvin kustannustehokas ja tuo viljelijöille lisätuloja.

Linnanradan tilalla on jo parin vuoden ajan kokemusta öljyhampun viljelystä. Kuituhamppua viljelijä Sanna Siira pitää monestakin syystä mainiona kasvina.

– Kuituhampulle ei tarvitse ruiskuttaa kasvinsuojeluaineita. Jos hamppu pääsee hyvään kasvuun, varjostaa se rikkaruohot alleen. Kuituhampulle ei myöskään ole tiedossa tuholaisia. Viljelykierrossa esimerkiksi perunan kanssa se vähentää rikkakasvien ja tautien esiintymistä. Hampun juuristo ulottuu lisäksi pitkälle ja kuohkeuttaa maaperää, hän huomauttaa.

 

Tyrnävä panostaa bioenergiaan

Tyrnävällä kuituhampusta ollaan kunnanjohtaja Marjukka Mannisen mukaan kiinnostuneita myös siksi, että se sopii mainiosti yhteen kunnan bioenergiaan ja kiertotalouteen suuntautuvien panostusten kanssa. Kuituhamppu tukee muun muassa kuntaan rakenteilla olevaa Palkin hevosaluetta.

– Palkin hevosalue yhdistää asumista ja erilaisia hevosiin ja hevoselinkeinoihin liittyviä toimintoja. Alueella on tarkoitus myös hyödyntää bioenergiaa, jonka raaka-aineeksi on tarjolla muun muassa hevosen lantaa ja muita sivuvirtoja, hän selvittää.

Kuituhamppua voidaan käyttää hevostalleilla kuivikkeena. Samalla selvitetään, että parantaako kuituhamppu lannan ominaisuuksia bioenergian lähteenä.

Kuituhamppu on vaatimaton viljeltävä ja soveltuu hyvin kasvatettavaksi eri puolilla Suomea viljelemättömillä pelloilla tai käytettäväksi esimerkiksi perunan viljelyskiertokasvina. Hampun viljelyyn soveltuvia peltoja on runsaasti tarjolla, eikä sen kasvatus kilpaile ruokatuotannon kanssa vaan tehostaa sitä.

Kuituhamppua tutkiva hanke tarkastelee koko tuotanto- ja jalostusketjua, pyrkii monipuolistamaan kotimaisen kuituhampun käyttöä sekä ratkaisemaan eräitä sen hyödyntämiseen liittyviä haasteita. Hankkeen keskeisiä teemoja ovat bio- ja kiertotalous sekä elinkaariajattelu. Lisäksi selvitellään korkean arvonsaannin tuotteita ja jalosteita, jotka toisivat lisäkannattavuutta viljelijöille. Kuituhampusta voidaan jalostaa muun muassa biohiiltä, komposiitteja ja tekstiilejä.

Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 8/2015 julkaistiin ”Hampusta on moneksi” -artikkeli, voit ostaa lehden tästä linkistä (5 €/lehti).

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!