Mansikkaisäntä ja emäntä on valittu Suonenjoella

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suonenjoen mansikan satavuotistaivalta juhlitaan tänä vuonna monin tavoin. Viljelijöitä edustava Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys täyttää puolet viljelyn historiasta eli 50 vuotta.

Suonenjoen Mansikkakarnevaalit ja Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ovat valinneet vuoden 2016 mansikkaisännäksi mansikanviljelijä Juha Nenosen ja mansikkaemännäksi Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Eeva Leppäsen.

Mansikkaisäntä on valittu vuodesta 1970 alkaen, mutta mansikkaemäntä valittiin nyt ensimmäistä kertaa.

Mansikkaisäntä Juha Nenonen korostaa viljelyssä tarkkuutta.

Mansikkaisäntä Juha Nenonen korostaa viljelyssä tarkkuutta.

Juha Nenonen on isännöinyt Mansikkatilaansa vuodesta 1990. Tila tunnettiin nimellä Mansikkaranta Juhan vanhempien Aino ja Rainer Nenosen aikana vuodesta 1972 lähtien. Juhan vanhemmat viljelivät mansikkaa sitä ennen Kärkkäälässä, ja Juha oli jo silloin viljelytöissä mukana.

Juha Nenosen tilalla on mansikkaa runsaat 10 hehtaaria. Lajikkeita on mm. Honeoye, Rumba, Elianny, Polka ja Malwina. Istutustyö tehdään tällä tilalla käsin, jotta jokainen taimi saadaan mahdollisimman hyvin maahaan ja kasvun alkuun. Kasvustot lannoitetaan sekä rakeisilla lannoitteilla että vesiliukoisin lannoitteiden tihkukastelun yhteydessä.

Venäjä on työkielenä

Työntekijöitä tilalla häärii enimmillään noin 60. He ovat kotoisin Venäjältä, Ukrainasta sekä Valko-Venäjältä. Kieliongelmia ei tule, koska Juhan vaimo Alexandra on kotoisin Venäjän Karjalasta.

– Juhakin on vuosien myötä kansainvälistynyt ja pärjää hyvin työntekijöiden kanssa puheissa, Alexandra virnistää.

Juha pitää hyvää huolta työntekijöistään, se on hänelle kunnia-asia, vaimo lisää. Alexandra tuntee työntekijöiden kielen lisäksi kulttuurin ja uskonnon, joten hän hoitaa poimijoihin liittyvät työt aina palkanlaskua myöten.

Nenosen Mansikkatila lienee Suonenjoen merkittävin suoramyyntitila. Tila sijaitsee heti Koskelo jälkeen Rautalammin suuntaan. Mansikan suoramyynti on toiminut 80-luvun alusta.

– Alexandra pisti pystyyn lisäksi puodin ja kahvion 2015, Juha kertoo ylpeänä. Puodissa myydään tietenkin mansikkaa ja lisäksi oman tilan mansikkajalosteita sekä erilaisia mansikkaisia tuotteita tulleita läheltä sekä eri puolilta Suomea.

Juhalle on tärkeää hoitaa marjatuotannossa viljelytekniikka tarkasti ja oikea-aikaisesti pitäen huolta marjan laadusta.

– Haluan olla täsmällinen, mutta vaikka kuinka ahkeroi, joskus ei onnistu. Joka kesä on erilainen, sää vaihtelee. Tuntuu ettei koskaan mene niin kuin minä toivoisin,  Juha kertoo.

Juha harrastaa salibandya ja elokuvateatteria. Naurahtaen hän kertookin olevansa toinen elokuvateatteri Kino-Rion omistajista.

– Sen kuitenkin aina olen halunnut, että pidän työt ja vapaa-ajan erillään; silloin kun tehdään töitä, tehdään niitä oikeasti ja vapaalla haluan olla vapaalla.

Marjatuotannon tulevaisuutta pohtiessaan Juha tiivistää, että mansikalla on tulevaisuutta: suomalaiset arvostavat ja syövät kotimaisia marjoja ja Suonenjoella on Pakkasmarja, Marjaosaamiskeskus ja Marjanviljelijän yhdistys, jotka tekevät työtä jatkuvasti marjojen tulevaisuuden eteen.

Mansikkaemäntä ekaa kertaa

Mansikkaemännäksi Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys on valinnut toiminnanjohtaja, hortonomi Eeva Leppäsen.

Leppänen on tehnyt pitkän uran viljelijöiden neuvontatehtävissä. Pro Agriassa hän työskenteli noin 30 vuotta ennen siirtymistään Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtajaksi keväällä 2013.Eeva Leppänen

ProAgrian neuvontatyössä ja laatu- ja johtamisjärjestelmien kouluttajana ja ohjaajana Leppänen tutustui laajalti itäsuomalaisiin maa- ja puutarhatiloihin. Pääpaino neuvontatyössä oli peruna- ja avomaavihannespuolella sekä luomupuutarhatuotannossa. Marjatilat tulivat tutuksi etenkin laatutarha-auditoijan ja tilakäyntien ohjaajan tehtävässä. Leppänen laskee, että sitä kautta tuli tutuksi lähes kaksisataa puutarhatilaa eri puolilla Itä-Suomea.

– Kun tulin tähän työhön, merkittävä osa marjatiloista oli tuttuja, Leppänen muistelee tilannetta kolme vuotta sitten. Se helpotti osaltaan uuden työn aloittamista.

SSMY:n toiminnanjohtajana Leppänen pyörittää yhdistyksen käytännön toimintaa, hoitaa viljelijöiden asioita, huolehtii marjatilojen tarvitsemien tarvikkeiden yhteisostoista, tiedottaa marja-alaa koskevista asioista. Leppänen luo kasvot marjanviljelijöiden yhdistykselle.

Ennen neuvojauraansa Leppänen pyöritti omaa avomaavihannesyritystä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!