P-S:n pääkirjoitus: Uusia mahdollisuuksia

Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 5/2016 marja-alan konkari Jari Suominen ideoi Suomesta Euroopan marja-aittaa heinä-elokuun ajaksi. Sitähän maamme onkin luonnonmarjojen osalta, mutta ne mätänevät suurelta osin metsiin, minkä nyt thaimaalaiset riisinviljelijät saavat niitä poimituksi, todetaan lehden pääkirjoituksessa.

Jari Suominen viljelee mansikkaa myös kasvihuoneessa, syksyllä Järvenkylän tilalla aletaan rakentaa tunneleita.
Jari Suominen viljelee mansikkaa myös kasvihuoneessa, syksyllä Järvenkylän tilalla aletaan rakentaa tunneleita.

–  Marjojen tehokas tuotanto kausihuoneissa ja tunneleissa on valttikortti, joka tulee katsoa. Katteen alla viljely varmistuu sääriskeiltä ja taudeilta sekä tuholaisilta. Kun marjapuskat on nostettu maasta irti kouruihin, voidaan poimia selkä suorana ja poiminnan tehokkuus paranee.

– Kevytrakenteisiin tunneleihin saa nyt investointiavustusta samoin kuin kasvihuoneisiin: 30 % ja nuoret viljelijät jopa 40 % hyväksytyistä kustannuksista. Sadot tulevat olemaan monta kertaa paremmat kuin avomaalla ja myös marjojen laatu paranee. Kustannukset tuotettua kiloa kohden ovat jopa alemmat kuin avomaalla.

Pääkirjoituksen mukaan Suomisen vertaus Huelvasta ei ole haihattelua, vaan on meille opettava esimerkki siitä, mitä voidaan saada aikaan.

– Espanjalaiset laittoivat vuosituhannen alussa kaiken tuotantonsa muovin alle ja valloittivat marjoillaan talvikauden markkinat. Miksei me vallata kesäkauden markkinoita, vai olemmeko me huonompia yrittäjiä kuin siestaa viettävän maan kansalaiset?

– Muovihuoneilla voidaan jatkaa myös oman maan markkinoita molemmista päistä. Aikoinaan ihmiset pakastivat heinäkuussa talven tarpeensa, mutta nyt tuoretta marjaa tulee olla kaupasta saatavissa päivittäin. Voimme venyttää monien marjojen satokauden puoleen vuoteen.

– Marjojen tuotannon lisäksi on ennakkoluulottomasti haravoitava subtrooppisen vyöhykkeen hyötykasvit. Tässä lehdessä on esimerkkinä bataatti ja harrastelijaksi itseään tituleeraava Antti Laakso on opetellut kasvattamaan siitä kelpo sadon.

Antti Laakso kasvattaa bataatin versoja, jotka hän istuttaa maahan.
Antti Laakso kasvattaa bataatin versoja, jotka hän istuttaa maahan.

– Bataatin ja sen kaltaisten juuresten tuonti oli vuonna 2002 vain 0,2 miljoonaa kiloa, mutta viime vuonna jo 3,9 miljoonaa kiloa. Kaupat kilpailevat lähiruoalla ja ruokaharrastajat ovat innostuneet kaikesta uudesta. Kun kotimaista bataattia saadaan myyntiin, on selvää, että se menee kaupaksi ja hyvään hintaan. Kuka ryhtyy kaupallisen bataatinviljelyn pioneeriksi maassamme?, kysyy päätoimittaja Jouko Tikkanen Puutarha-Sanomissa.