Poiminta lehdestä nro 5/2016: Bataatista uusi viljelykasvi Suomeen?

Turhaan perunanviljelijät harmittelevat, kun kaukomailta tuotu makea peruna vie markkinoita, sillä bataattia voidaan viljellä Suomessakin. Harrastajaviljelijä on kehittänyt viljelyohjeet, joita voi soveltaa myös ammattimaiseen viljelyyn. Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 5/2016 on julkaistu tämä artikkeli, klikkaa näköislehteen tästä.

Antti ja Sini Laakson yhteinen harrastus on bataatin viljely.  Tästä bataatista on otettu jo lukuisia versoja taimien kasvatukseen.
Antti ja Sini Laakson yhteinen harrastus on bataatin viljely. Tästä bataatista on otettu jo lukuisia versoja taimien kasvatukseen.

Harrastajaviljelijä Antti Laakso kiinnostui talvella 2010 bataatista, kun hän huomasi vanhasta puutarhalehdestä jutun makean perunan viihtymisestä Suomessakin.

– Ostin kaupasta muutaman bataatin mukulan. Laitoin ne multaan ja versoja alkoi kehittyä. Sain 11 tainta ja kun kesä 2010 oli hyvin lämmin, tuli satoa kilo tainta kohden, muistelee Antti ensimmäistä onnistumistaan.

Seuraavaksi kesäksi Antti kasvatti versoja omista edellisenä vuonna viljelemistään bataateista ja Madeiralta tuomistaan mukuloista. Madeiran lomamatkoilla hän oli todennut, että sikäläinen talvi-ilmasto vastaa meidän kesää ja bataatti on saaren tärkein viljelykasvi.

– Myös kesän 2011 kasvatus onnistui ja sain 50 taimesta 50 kiloa bataatteja. Varastointi kuitenkin epäonnistui, kun ei ollut tietoa.

Kirja kasvisten kuninkaallisesta

Antti sisuuntui ja etsi kirjallisuudesta tietoa säilytyksestä. Parhaan avun hän sai kanadalaisen bataattiharrastajan kokemuksista, jotka Antti löysi venäjäksi käännettynä internetistä. Antti oli opetellut venäjää toimiessaan poliisina mm. Pietarin Suomen konsulaatissa.

– Selvisi, että sadonkorjuun jälkeen bataatit on lämpökäsiteltävä liki 30 asteen lämmössä viikon ajan.

Antilla on nyt kuuden vuoden viljelykokemukset. Ne hän on tallentanut kirjaan, jonka Mediapinta julkaisi vuonna 2015 ”Bataatti – kasvisten kuninkaallinen” -nimellä. Tampereen puutarhamessuilla hän myi kirjaansa ja kasvattamiaan bataatin versoja harrastelijoille. Julkisuudessa hän sai lempinimen ”Bataatti-Antti”.

Antti Laakson syntymäkoti on Kurussa, mutta hän asuu Nokialla ja kesämökki on Sastamalassa, joka on yksi paikoista, missä hän kasvattelee taimia.

– Olin lapsena 4H-kerholainen ja viimeiset pari vuosikymmentä olen kasvatellut syntymäpaikan pellossa porkkanoita, sipuleita ja punajuuria. Eläkkeelle jäätyäni viljelyharrastus on lisääntynyt.

Lisäys versoista

Antti kasvattaa versoja saunan eteisessä ja monessa muussakin paikassa. Versot katkotaan ja laitetaan vesiämpäriin juurtumaan.
Antti kasvattaa versoja saunan eteisessä ja monessa muussakin paikassa. Versot katkotaan ja laitetaan vesiämpäriin juurtumaan.

Antti laittaa bataatin mukulat maaliskuun alussa idätykseen. Lämpötilan on oltava runsaat 20 astetta ja valoa tulee olla saatavilla.

– Harrastajapiireissä kiistellään siitä, miten päin bataatit multaan laitetaan. Minä olen laittanut ne pitkälleen ja versoja alkaa syntyä parissa viikossa.

Antin käyttämissä idätysastioissa multakerros ei ole kuin muutaman sentin paksuinen, johon mukula kehittää juuria ja saa siitä lisävoimaa versojen kasvatukseen.

– Yhdestä mukulasta voin saada jopa 30 tainta, kun katkaisen versot jopa kolmeen osaan. Versot laitan vesiämpäriin ja ne ovat kovia tekemään juuria.

Antti on todennut, että versoja on turha tukea, vaan ne voivat luontaisesti rönsytä pitkin pöytää.

– Amerikkalaiset laittavat versoja sitä mukaa juurtumaan, kun niitä kehittyy. Itse en ole väliaikaista istutusta harrastanut, vaan laitan versot veteen toukokuun 10. päivän tienolla.

– Kun verso on ollut vedessä reilun viikon, voi sen istuttaa. Verso säilyy vedessä hyvinkin pari viikkoa, jos istuttamaan ei hallan vaaran vuoksi pääse.

 

Istutuspenkin oltava lämmin

Antti on istuttanut bataatin versot 110 senttiä leveään penkkiin toukokuun 20. päivän jälkeen. Taimivälinä hän käyttää 30 senttiä ja penkissä on paririvi.

Antti Laakson bataatin kasvatusta Kurussa, kuva on otettu heinäkuun 15. päivä viime vuonna. Kuva Antti Laakso.
Antti Laakson bataatin kasvatusta Kurussa, kuva on otettu heinäkuun 15. päivä viime vuonna. Kuva Antti Laakso.

– Tärkeää on, että maa on lämmin. Olen kattanut penkin kirkkaalla muovilla ja siihen tekemiin viiltoihin istutan taimet.

Antti varottaa käyttämästä mustaa muovia, sillä se ei lämmitä maata niin kuin kirkas muovi. Rikkakasveistakaan ei tule ongelmaa, sillä ne palavat kirkkaan muovin alla. Istutusaukon ympäriltä Antti putsaa rikkakasvit käsin pois.

– Maa on vanhan ajan perunamaata. Lannoitan karjanlannalla ja lisänä käytän nokkoslannoitetta.

Antti on tutkinut kirjallisuudesta, että bataatti ei tarvitse typpeä ja fosforia erityisen paljon, mutta kaliumia se tarvitsee merkittävästi. Booria tulee myös maassa olla.

 

Lajikkeita kehitellään

Kaupoissa yleisesti myytävä bataatti on Beauregard-lajiketta, mutta Lidlin bataatit ovat Antin mukaan yleensä Covington-lajiketta.

Bataattilajikkeet poikkeavat toisistaan paitsi mukulan ja mallon värin puolesta myös lehtien muodon perusteella. Sydämenmuotoinen lehti kuuluu Tainung 65 -lajikkeelle.
Bataattilajikkeet poikkeavat toisistaan paitsi mukulan ja mallon värin puolesta myös lehtien muodon perusteella. Sydämenmuotoinen lehti kuuluu Tainung 65 -lajikkeelle.
Viisisorminen lehti kuuluu Beauregard-lajikeelle
Viisisorminen lehti kuuluu Beauregard-lajikeelle

– Maailmassa on nelisen sataa lajiketta. USA:n viljelykeskittymä on Pohjois-Carolinassa ja siellä kehitetään uusia lajikkeita.

– Madeiralla lajikkeet ovat huonosti merkittyjä ja usein ne ovat vain ”paikallisia”.  Yhden lajikkeen olen itse päätellyt sisuksen värin perusteella olevan Tainung 65:tä.

Antti kertoo lajikkeiden kasvuajan vaihtelevan alle sadasta vuorokaudesta 130 vuorokauteen, valkoiset bataatit ovat myöhäisimpiä.

– Kasvuaikaa voi jatkaa tunnelien avulla. Elokuussa voi myös heittää lehvästön päälle harson, joka lämmittää maata. Mukulanmuodostus vaatii, että maa on 21-asteista. Kylmässä saadaan hieno lehvästö, mutta ei mukulaa.

 

Kukintaa ei Suomessa tule

Antilla oli käytössä viime kesänä tunnelit, kun kesä- ja heinäkuu olivat kylmiä ja sateisia.

– Tasainen kosteus on kasvun kannalta tietenkin paras, mutta juurruttuaan bataatti kestää hyvin kuivuuttakin. Tihkukastelu olisi hyvä ratkaisu.

Antti Laakso kertoo, että bataatti on lyhyen päivän kasvi eikä se kuki pitkässä päivässä.

Bataatin kukka, kuva Antti Laakso.
Bataatin kukka, kuva Antti Laakso.

– Kukinta ei kuitenkaan ole viesti mukulanmuodostuksesta niin kuin perunalla olemme tottuneet ajattelemaan. Sain viime kesänä keltaisen bataatin kukkimaan, kun sen päällä oli harso ja ehkä se pimensi riittävästi päivää.

– Bataatin kukka kestää vain vuorokauden, mutta koko ajan lehtihankoihin tuli uusi kukkia.

Antti toteaa, että bataattia ei voi lisätä perunan tapaan mukuloista.

– Bataatin mukula ei mätäne maahan kuten siemenperuna, vaan se alkaa kasvaa uudelleen ja siitä tulee epänormaali ja iso mukula. Toki sekin voi tehdä uusia mukuloita.

 

Varastointi lämpimässä

Antti on nostanut bataattisatonsa syyskuun lopulla.

– Nostossa on oltava tarkkana, etteivät mukulat ehdi saada kylmää. Nostettaessa ne ovat hyvin herkkiä jopa katkeamaan. Vasta lämpökäsittely saa sen tekemään suojakuorta.

Antti Laakson bataattisatoa viime syyskuun 25. päivänä. Bataatit ovat tässä vaiheessa herkkiä kylmälle ja kolhuille, sillä kuori vahvistuu vasta lämpökäsittelyn jälkeen.
Antti Laakson bataattisatoa viime syyskuun 25. päivänä. Bataatit ovat tässä vaiheessa herkkiä kylmälle ja kolhuille, sillä kuori vahvistuu vasta lämpökäsittelyn jälkeen.

Lämpökäsittelyn ansiosta mukuloista karisee mullat pois ja niitä on hyvä käsitellä. Jos mukuloissa on vaurioita kuten talikonpisto, niin lämpökäsittelyssä vauriokohta korjaantuu, kun siinä tärkkelys sokeroituu.

– Lämpökäsittely käynnistää myös bataatin makeutumisen. Varastointilämpötilan tulee olla 13–16 astetta, ei alle 10 C-asteen.

Antti Laakso toivoo, että bataatista tulisi viljelykasvi myös Suomeen.

– Ammattiviljelijät voisivat viljellä sitä tunneleissa ja kausihuoneissa. Bataatin kilohinta kaupoissa on ollut pari euroa, joten se on ollut monikerroin kalliimpaa kuin peruna. Lupaan olla konsulttina, naurahtaa Antti.

—–

Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 5/2016 on julkaistu tämä artikkeli, klikkaa näköislehteen lukemaan muita mielenkiintioisia artikkeleita tästä.

Versot kehittävät vesiämpärissä juuria viikossa. Antti niputtaa versot viiden nippuihin.
Versot kehittävät vesiämpärissä juuria viikossa. Antti niputtaa versot viiden nippuihin.
Antti laittaa mukulat itämään kyljelleen pienen multapedin päälle. Mukulan päältä lähtee kasvuun versoja ja mukula muodostaa alapuolelle juuria.
Antti laittaa mukulat itämään kyljelleen pienen multapedin päälle. Mukulan päältä lähtee kasvuun versoja ja mukula muodostaa alapuolelle juuria.