Lähiruoka ja halparuoka käyvät kilpaa kuluttajain sieluista. Nämä trendit ottavat mittaa myös kauppaketjujen omissa arvovalinnoissa. Hypermarketit jylläsivät vielä viime vuonna lisää markkinaosuutta, mutta ainakin Kesko näyttää tehneen valinnan lähikauppojen suuntaan, kirjoitti päätoimittaja Jouko Tikkanen Hyvää Pataa -lehden tuoreessa (2/2016) numerossa.
Lähiruualla kuten hyvällä lapsella on monta nimeä. Puhutaan paikallisuudesta, jota Turun Kupittaalla merkitään Local-kyltillä ja Oulun Raksilassa Likeltä-kyltillä. S-marketit nostavat tuotteita ”Kotoiset” -listalle kaupan henkilökunnan oman valinnan mukaan.
Lähiruuassa on osaltaan kysymys paikkakunnan tai maakunnan hengestä tukea oman alueen yrittämistä. Toisaalta kilometrit eivät ole kovinkaan ratkaisevia, vaan tarve on tietää, kuka on elintarvikkeen tuottaja ja millä tavoin hän sen tuottaa. Eettisillä argumenteilla on yhä suurempi paino. Ruuantuottajan tulee huolehtia ympäristöstä ja tuotantoeläimistä. Ruuan tulee olla kotoisin onnellisesta ympäristöstä.
Kuluttajien luottamuksen säilyttäminen on asettanut haasteen suurille elintarviketehtaille. Nykyteknologilla pystytään jauhelihapakettiinkin pränttäämään, minkä tilan sioista ja naudoista liha on peräisin. Samoin kuluttajille on tarve tietoon, minkä tilojen vihannekset ovat salaattisekoituksessa. Jäljitettävyys ja avoimuus ovatkin jo paljon pidemmällä kuin säädökset vaativat.
Lidl on murtanut kuluttajien vastarinnan nostamalla suomalaiset tuotteet esille. Huomattiin, että halpuus ei yksin ratkaise. Kotimaisuuden lisäksi tarvitaan tuttuutta, ja Lidlin mainonnassa onkin nostettu sitä esille Puruveden muikkujen ja piirroshahmojen muodossa.
Yksinasuvien määrä on jo 1,1 miljoonaa ja se on tuplaantunut 20 vuodessa. Heille kaupassa käynti on tärkeä ihmiskontakti. Lähikaupalla on muitakin tarpeita kuin olla ruuan hankintapaikka. Veikkauspisteen ja postin hoitamisen ohessa voitaisiin tarjota vanhusten henkistä huolenpitoa, mutta miten nämä palvelut voidaan hinnoitella. Hyvä lähikauppias tekee usein tietämättään arvokasta tukipalvelua ajattelematta rahaa.
Ruuan verkkokauppaa on ajettu kuin käärmettä pyssyyn, mutta tulokset ovat vaatimattomia. Verkkokaupan osuus on vain 0,2 % Suomen päivittäistavaramyynnistä, mikä vastaa yhden hypermarketin myyntiä. Tämä osoittaa, että kuluttajat haluavat käydä itse kaupassa valikoimassa ostoksensa ja tapaamassa ihmisiä.
Lähiruoka on tuttuutta ja turvallisuutta. Imatran torilla karjalanpiirakoiden myyjä kiteyttää kaupan käynnin sisimmän, kun hän heleäänisesti huutelee: ”Tuttu myyjä, tutut piirakat!”.
—
Lue Hyvää Pataa -lehden näköispainos tästä
(hinta 5 €/lehti)