Palkokasveissa on potentiaalia

Puutarha-Sanomat -lehden kolumnisti Samuli Karjula peräänkuulutti (nro 3/2016) kotimaisten palkokasvien saatavuutta, sillä ne ovat hyviä proteiinilähteitä.

Kasvikunnan tuotteista runsaasti proteiinia on muun muassa pähkinöissä, siemenissä, pavuissa, linsseissä ja herneissä. Useat kasvissyöjät korvaavat niillä lihan lautasellaan. Elintarviketeollisuus yrittää parhaillaan kehittää niistä ”lihan korvaajia” joista uusimpana villityksenä on kotimainen nyhtökaura.  Nyhtökaura koostuu kaura-, härkäpapu- ja herneproteiinista.

Vahapapu kuten monet kaikki muutkin pavut soveltuvat Suomessa viljeltäväksi, kuva Kotimaiset Kasvikset ry.
Vahapapu kuten monet kaikki muutkin pavut soveltuvat Suomessa viljeltäväksi, kuva Kotimaiset Kasvikset ry.

Vanhankantainen rokkapavunviljely perinne elää ainoastaan Etelä-Karjalassa. Onneksemme viime kesänä kotimainen härkäpapuala oli jo 13 400 hehtaaria, joka on Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin satavuotisen tilastointihistorian aikana. Tämä näkyi meille kuluttajille elokuussa, kun kotimaiset härkäpavut olivat löytäneet tiensä hyvin varusteltuihin ruokakauppoihin.

Uusien kasvisproteiinista kehitettyjen tuotteiden suosio hyödyttää meitä kaikkia. Ne tähtäävät globaaleille markkinoille, jolloin kotimaisten raaka-aineiden markkinat kasvavat. Sitran laskelmien mukaan jo pelkkä tuontisoijan korvaaminen kokonaan Suomessa viljellyllä härkäpavulla parantaisi vaihtotasetta 50 miljoonalla eurolla vuosittain. Tähän riittäisi 52 000 hehtaarin viljelyala.

Kotimaiset palkokasvit parantavat ruokaturvaa, hidastavat ilmastonmuutosta ja edistävät kestävää maataloutta. Me kuluttajat pääsisimme nauttimaan monipuolisemmasta ruokakulttuurista. Tuoreet härkäpavut taipuvat vaikka millaisiksi herkuiksi, eikä kasvisten kulutuksen lisääminen ainakaan heikentäisi kansanterveyttä.

Härkäpavun menestys helpottaisi myös herneiden brändäämistä, jonka viljelyosaaminen on jo Suomessa huippuluokkaa. Todennäköisesti taite-, vaha- sekä leikkopavut löytäisivät paremmin tiensä meidän kuluttajien lautaselle. Ennen vanhaan ”jokaisella talolla” oli oma, hieman toisistaan poikkeavat papukantansa. Tätä perinnettä palauttamalla tuotteiden paikallisuudesta saataisiin enemmän lisäarvoa ja viljelijälle parempaa korvausta, ainakin suoramyynnissä.

YK julisti vuoden 2016 palkokasvien vuodeksi. Toivottavasti tämä näkyy tulevana kasvukautena kotimaisissa ruokakaupoissa. Minä ainakin lupaan ostaa tulevana kasvukautena paljon kotimaisia palkokasveja ja teen parhaani kysynnän kasvattamiseksi. Toivottavasti myös tarjontaa riittää, eikä tuoreita palkokasveja tarvitsisi tuoda ulkomailta.

Lue kolumni kokonaan tästä (Puutarha-Sanomat nro 3/2016)

Satokausikalenterista tunnetun Samuli Karjulan kolumnit ovat luettavissa Puutarha-Sanomat -lehden digiversioista.
Satokausikalenterista tunnetun Samuli Karjulan kolumnit ovat luettavissa Puutarha-Sanomat -lehden digiversioista.