Kauppa kysyy kotimaista kukkaa

Kukkamyynnin volyymista valtaosa kulkee ruokakauppojen kautta. Leikkokukista ainoastaan tulppaani on kotimaista, mutta nyt olisi kysyntää muillekin kotimaisille kukille, todetaan PUUTARHA-Sanomien artikkelissa (nro 3/2016).

Juhani Kotilainen toteaa, että leikkokrysanteemi haluttaisiin vaihtaa ulkomaisesta kotimaiseksi. Viljelyyn voisi ryhtyä kohtuullisin investoinnein.
Juhani Kotilainen toteaa, että leikkokrysanteemi haluttaisiin vaihtaa ulkomaisesta kotimaiseksi. Viljelyyn voisi ryhtyä kohtuullisin investoinnein.

Juhani Kotilainen Helsingin Kukkatoimituksesta sanoo, että puolentoista vuoden aikana on tapahtunut iso muutos kaupan keskusliikkeiden asenteissa kotimaista kukkaa kohtaan.

– Nyt kukkaostojen pääkriteeri on kotimaisuus. Muutos tapahtui kuitenkin liian myöhään, sillä suuri osa kotimaisesta leikkokukkatuotannosta ehti loppua.

– Kysynnän kelkan kääntyminen nostaa monien puutarhojen tuloksen plussalle. Yksi kauppaketju kysyi kotimaista ruusua artikkelikseen, mutta sitä ei ole enää saatavissa, harmittelee Kotilainen.

Kotimaisesta kukkatuotannosta menetettiin 90-luvun puolivälissä tuonnin vapautumisen vuoksi moni leikkokukka kuten neilikka, leikkokrysanteemi, freesia. Leikkokukista ruusu sinnitteli pitempään: aikoinaan sitä viljeltiin 40 hehtaarin alalla, mutta afrikkalainen halpatuonti iski lopullisesti kotimaisuuden kanveesiin 2005–2010 ja nyt ruusuala on vain 1–2 hehtaaria. Vain Ali-Marttilan puutarha jatkaa suurehkona ruusuntuottajana.

Juhani Kotilainen katsoo, että joitakin leikkokukkia voitaisiin elvyttää takaisin tuotantoon, mikäli kotimaisuuden suosiminen kukkaostoissa on pysyvä ilmiö.

– Leikkokrysanteemista luovuttiin Suomessa liian herkästi, toki näkymät olivat silloin synkkenevät. Sen viljelyyn voisi ryhtyä kohtuullisin investoinnein, kun se kasvatetaan pistokkaista. Hollannissakin leikkokrysanteemin hinta on selvästi aiempia vuosia korkeammalla tasolla.

– Ruusun ja neilikan viljelyn aloittamisessa on iso kynnys, kun tarvittaisiin valotuskalusto ja ruusulla joudutaan investoimaan myös juurakoihin, arvioi Kotilainen.

Lue koko artikkeli PUUTARHA-Sanomat -lehden numerosta 3/2016, voit ostaa digitaalisen lehden tästä.