Poiminta lehdestä nro 2/2016: Puutarhurin koulutus tuli lähemmäksi työelämää

Puutarhurin tutkinto perustuu osaamispisteisiin eikä enää opintoviikkoihin. Puutarhuriksi voi valmistua myös antamalla työelämästä hankitusta osaamisesta riittävät näytöt. Lähiruokatrendin myötä yhä useampia opiskelija tähtää oman yritystoiminnan aloittamiseen.
[PUUTARHA-SANOMAT: KEMPELE]

Tuomo Käyrä (56 v.) ja Silja Väisänen (18 v.) ovat aikuisopiskelijoita. Tuomolla on takana 26 työvuotta Postissa ja hän on mielissään, kun pääsee kouluttautumaan puutarhurin ammattiin.
Tuomo Käyrä (56 v.) ja Silja Väisänen (18 v.) ovat aikuisopiskelijoita. Tuomolla on takana 26 työvuotta Postissa ja hän on mielissään, kun pääsee kouluttautumaan puutarhurin ammattiin.

Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) Kempeleen-Limingan yksikössä noin 120 opiskelijaa opiskelee puutarhuriksi. Heistä kaksi kolmasosaa on aikuisopiskelijoita, jotka suorittavat puutarhurin tutkintoa näyttötutkintona, sillä heillä on takanaan muita kouluja ja tutkintoja. Kolmasosa Kempeleen puutarhuriopiskelijoista on nuoria, jotka suorittavat peruskoulun jälkeen puutarhurin tutkintoa opetussuunnitelman mukaisena ammatillisena peruskoulutuksena.

– Opiskelijat suuntautuvat meillä puutarhatuotantoon, viherrakentamiseen sekä kukka- ja puutarhakaupan alalle. Vuosittain näiden osaamisalojen suosio vaihtelee, kertoo lehtori Pasi Kivilompolo.

Lehtori Juha Karvonen toteaa kuitenkin, että nykyisen lähiruokaboomin myötä kiinnostus puutarhatuotantoa kohtaan on lisääntynyt.

– Trendi näkyy ja lähiruoka vetää. Moni aikoo ryhtyä yrittäjäksi ja heillä on moderni näkemys markkinointimahdollisuuksista, kun esimerkiksi ruokapiirit ovat tulleet tärkeiksi.

Hortonomi Juha Karvonen on opettanut puutarhatuotantoa yhdeksän vuotta Kempeleessä.
Hortonomi Juha Karvonen on opettanut puutarhatuotantoa yhdeksän vuotta Kempeleessä.

Opintoviikot vaihtuivat osaamiseen

Tutkintoperusteisesti opiskeleville aikuisopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opintopolku, jonka sisältö vaihtelee. Opiskelijoille annetaan valmistavaa koulutusta tutkintotilaisuuksiin. Pisimmillään opinnot kestävät kaksi vuotta. Opiskelija voi jakaa tutkintotilaisuuksiin osallistumisen tasaisesti tai hän voi jättää näyttöjen antamisen opintojen loppuvaiheeseen.

– Tutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Arvioijia on kolme: oppilaitoksen edustaja, työelämän edustaja ja työpaikkaohjaaja. Opettajaedustaja on muu kuin tutkinnonosaa ohjaava opettaja, selvittää Kivilompolo.

– Aiemmin työssäoppimisjakso oli 8 opintoviikon jakso, mutta nyt ei mitata viikkoja vaan osaamista. Idea on muuttunut, lisää Kivilompolo.

Periaatteessa opiskelija voisi tulla tutkintotilaisuuksiin ilman koulussa opiskelua, mutta käytännössä tutkinnon suorittaminen ei onnistu ilman valmentavia opintoja.

Teoria ja käytäntö käsi kädessä

– Pelkästään alan töitä tekemällä teoreettinen tietopohja jää helposti liian kapea-alaiseksi. Puutarha-alalla teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Kaikki tarvitsevat teoriaa, joka muuttuu ja päivittyy jatkuvasti kertoo Juha Karvonen.

– Usein 8 tunnin päivästä puolet tapahtuu luokassa ja puolet käytännössä. Näin teoria ja käytäntö tukevat toisiaan. Opiskelija oppii yhdistämään ja soveltamaan.

Karvonen toteaa, että puutarha-ala on hyvin laaja kokonaisuus ja laaja-alaisuutta opiskellaan perusopintojen vaiheessa. Kivilompolo korostaa alakohtaisen liiketoiminnan ja markkinoinnin osaamisen tärkeyttä, mitä nykyiset tutkintovaatimukset hyvin tukevat.

Koulutussäästöt lisäävät yhteyttä työelämään

Koulutus kuten muutkin alat joutuvat tekemään säästöjä nykyisessä taloustilanteessa.

– Yt-neuvottelut ovat käynnissä. Meidän vahvuutemme on se, että olemme pohjoisen alueen merkittävin puutarha-alan oppilaitos ja toisaalta se, että sijaitsemme 200 000 asukkaan keskittymän vieressä, sanoo Pasi Kivilompolo.

– Leikkauksia tulee, mutta on löydettävä toisia tapoja toimia. Tulemme olemaan vieläkin enemmän työelämän kanssa yhteistyössä.

Karvonen toteaa, että puutarha-alan merkitys Suomessa kasvaa, kun ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä Etelä- ja Keski-Euroopassa. Meillä Suomessa viljelyedellytykset pikemminkin paranevat.

– On lyhytnäköistä supistaa puutarhaopetusta. Pitkällä tähtäimellä tämä ala tulee työllistämään enemmän.

Kempeleessä on opetuskäytössä olevaa kasvihuonealaa 3000 neliötä ja hyvät sisätilat viherrakentamisen ympärivuotiselle opetukselle.
– Meillä on hyvät puitteet, kiittelee Karvonen.

Floristimestari Pasi Kivilompolo pitää Opinkukkaa tärkeänä paikkana kukka- ja puutarhakaupan koulutuksessa.
Floristimestari Pasi Kivilompolo pitää Opinkukkaa tärkeänä paikkana kukka- ja puutarhakaupan koulutuksessa.

Floristeja ja floristimestareita

Vierailija kohtaa Kempeleen Piriläntien yksikössä ensimmäisenä Opinkukka-nimisen kukkakaupan, jolla on suuri merkitys opiskelijoiden opetuksessa.

– Opinkukka on tosi tärkeä, jopa ainutlaatuinen paikka. Siellä oppii asiakkaan kohtaamista. Etenkin vähän asiakaspalvelua kokeneille opiskelijoille on tärkeää, että he voivat oppia käytäntöä lähellä ja turvallisessa ympäristössä.

Kukka- ja puutarhakaupan perustutkinnon (puutarhuri) lisäksi Kempeleessä on myös floristilinja, jossa annetaan valmentavaa koulutusta floristin ammattitutkintoa varten. Opinnot kestävät keskimäärin puolitoista vuotta ja nyt opiskelijoita on valmistavassa koulutuksessa 14.

– Muutaman vuoden välein järjestämme koulutusta myös floristimestarin erikoisammattitutkintoa varten, lisää Pasi Kivilompolo.

Oulun seudulla pystyi aiemmin opiskelemaan myös hortonomiksi, mutta Oulun seudun ammattikorkeakoulu joutui luopumaan tästä koulutuslinjasta. Nykyisin hortonomiopintoja voi Suomessa suorittaa ainoastaan HAMK:n Lepaan yksikössä.

Jaana Veronen on toisen luokan puutarhuriopiskelija. - En viihtynyt lukiossa ja valitsin puutarhurin koulutuksen, kun olen kiinnostunut kukista, sanoo Jaana.
Jaana Veronen on toisen luokan puutarhuriopiskelija.
– En viihtynyt lukiossa ja valitsin puutarhurin koulutuksen, kun olen kiinnostunut kukista, sanoo Jaana.

Yhteishaku on ovella

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annettu laki on muuttunut (787/2014). Opetushallitus on lain nojalla uudistanut siten myös puutarhatalouden perustutkinnon muodostumisen. Viime elokuussa voimaan tulleessa määräyksessä tutkintoon vaaditaan 180 osaamispistettä, kun aiemmin tutkintoon vaadittiin 120 opintoviikkoa.

Osaamispisteitä tulee kerryttää ammatillisista tutkinnon osista (135 pistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä).

Peruskoulun päättäneet nuoret voivat suorittaa puutarhurin tutkinnon toisen asteen ammatillisena peruskoulutuksena ja aikuisopiskelijat voivat suorittaa puutarhurin tutkinnon näyttötutkintona, johon oppilaitokset antavat koulutusta.

Valtakunnallinen yhteishaku on 23.2. – 15.3.2016 osoitteessa www.opintopolku.fi. Se on tarkoitettu pääasiassa peruskoulun päättäville nuorille, mutta tietyissä tutkinnoissa on paikkoja myös ylioppilaille. Aloitus on elokuussa 2016 ja opinnot kestävät noin 3 vuotta.

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkinnoissa osoitetaan tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutehtävissä. Kesto on noin kaksi vuotta – kestoon vaikuttaa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.