Luonnonvarakeskus Luke on toiminut nyt vuoden ajan. Yhteen sulatetun tutkimusorganisaation tulee pienemmällä yhteiskunnan rahoituksella saada aikaiseksi entistä enemmän. Puutarhatutkimus on biotalouden ytimessä, mutta siltäkin edellytetään uudistumista.
Puutarha-Sanomat -lehden numerossa 1/2016 oli laaja artikkelikokonaisuus Luonnonvarakeskuksen haasteista ja puutarhatutkimuksesta 2016. Vuosi sitten perustettuun Luonnonvarakeskukseen yhdistettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL. Lisäksi kokonaisuuteen ympättiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotehtävät eli TIKE. Hallitus nimitti Luken pääjohtajaksi filosofian tohtori Mari Wallsin.
– Ensimmäisenä vuotena olemme kirkastaneet strategiaamme sidosryhmien kanssa. Olemme tehneet mittavan uudelleen organisoinnin, kun Luonnonvarakeskuksesta muodostui maamme toiseksi suurin tutkimusorganisaatio, toteaa Walls.
Valtion suoraan tukeen 25 % leikkaus
Luke aloitti 1700 työntekijällä ja 130 miljoonan liikevaihdolla, josta 100 miljoonaa oli valtion budjettivaroja. Vuoteen 2017 mennessä valtion suora budjettirahoitus leikkautuu 25 miljoonalla eurolla.
– On jouduttu menemään yt-neuvotteluihin, mikä on leimannut uuden organisaation alkua. Vähentämistarve on ollut 210 henkilöä ja maaliskuun loppuun mennessä joudutaan lopulta irtisanomaan 115 henkilöä, pahoittelee Walls. Kolmen laitoksen yhdistämisestä on tullut päällekkäisyyttä etenkin hallinnossa ja laboratoriossa.
Mari Walls toteaa, että Luke on vahvasti alueilla läsnä, kun henkilöstöstä 70 % on maakunnissa.
– Henkilöstön tavoitetaso on 1300 henkilöä. Toimipaikkamme tulevat vähenemään 35:stä kymmenellä, kun lakkautamme 11 toimipaikkaa ja perustamme Kokkolaan yhden uudet vuoteen 2018 mennessä. Siltikin Luke tulee edelleen olemaan vahvasti alueilla toimiva organisaatio.
Maamme hallitus on siirtänyt kaikkien tutkimuslaitosten rahoituksesta osan kilpailutuksen piiriin, ja näin rahoitettavilla hankkeilla edistetään hallituksen strategisia tavoitteita kuten biotaloutta ja suomalaisen ruoantuotannon kannattavuuden parantamista sekä ruoan kauppataseen parantamista.
– Me tulemme kilpailemaan näistä varoista. Kuitenkaan liikevaihto ja henkilöstön lukumäärä eivät sinänsä ole tavoitteita, vaan lähtökohtana on vaikuttavuus: kuinka kykeneviä ja taitavia me olemme, paaluttaa Mari Walls.
– Iso tavoitteemme on, että tuottamamme laaja tietopohja saadaan hyödynnetyksi käytäntöön. Biotalouden saralla tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa.
Puutarhatutkimus on ytimessä
Mari Walls uskoo maa- ja puutarhatalouden tutkimuksen näivettymisen sijaan sen asema vahvistuu jatkossa.
– Siellä ollaan alkutuotannon ja raaka-aineiden osaamisen ytimessä. Viherpuolen osaamista voidaan hyödyntää uudella tavalla vaikkapa rakentamisessa.
Hankerahoitusta on saatavilla monesta lähteestä kuten EU:lta ja kansallisista varoista. Hankehaku vie kuitenkin toimijoilta paljon aikaa ja resursseja. Mari Wallsilla on esittää lääke tähänkin.
– Hankehaussa kilpailu on kova. Olemme käynnistään hankehallinnoinnin tukipalvelun, jossa kirjoitetaan hakemukset ammattimaisella otteella ja tutkijat voivat keskittyä omaan osaamisalueeseensa.
Mari Walls korostaa yhteistyön tärkeyttä sekä omassa maassa olevien sidosryhmien kanssa että kansainvälistä verkostoitumista.
– Olemme kehittäneet vuorovaikutteisia tapoja toimia. Verkkoaivoriiheen on osallistunut tuhat henkilöä sidosryhmistä ja tätä arvokasta aineistoa nyt työstämme, kiittelee Walls sidosryhmien aktiivisuutta.
Lue Puutarha-Sanomat -lehden numerosta 1/2016 miten Piikkiön puutarhatutkimukselle käy ja mitä puutarha-alan tutkimuksia eri Luken yksiköissä tehdään 2016, klikkaa digilehteen tästä (lehden hinta 5 €)