Poiminta lehdestä nro 1/2016: Mansikalla pelätään talvituhoja

Uudenvuoden jälkeiset pakkaset ovat saattaneet vaurioittaa pahoin mansikan kukka-aiheita, kun suojaavaa lumikerrosta ei ollut. Sen sijaan pensasmarjoilla ja omenalla ei ole hätää.

[PUUTARHA-SANOMAT]

Loppiaisen tienoilla pakkanen kiri Etelä- ja Keski-Suomessa jopa 30 asteeseen ja Lapissa mitattiin 40 asteen pakkasia.  Pääosaltaan marjanviljelyalueet olivat pakkasten aikaan paljaana tai vain tuuman paksuinen lumikerros oli suojana.

Saadaanko ensi kesänä mansikkaa, kun tammikuun  alun pakkaset ovat saattaneet vioittaa kukka-aiheet?
Saadaanko ensi kesänä mansikkaa, kun tammikuun alun pakkaset ovat saattaneet vioittaa kukka-aiheet?

Emeritusprofessori Risto Tahvonen kommentoi rusakkometsällä ollessaan, että mansikalla on 95 prosentin varmuudelle kukka-aiheet vaurioituneet, jollei pellon  suojana ole ollut talviharsoa.

– Vaikka itse kasvi kestää kovaakin pakkasta, niin jo –10 C-asteen kylmyys  tappaa kukka-aiheet.  Jo tieto tästä tulee sotkemaan ensi kesän mansikkamarkkinat.

Tahvosen mukaan omenalla, pensasmustikalla ja herukoilla ei ole hätää.

Emeritusprofessori Risto Tahvonen sanoo, että pensasmarjoilla ei ole hätää, sillä ne ovat olleet syvässä lepotilassa tammikuun alun pakkasten aikaan. Kuvassa on Arto-pensasmustikkaa.
Emeritusprofessori Risto Tahvonen sanoo, että pensasmarjoilla ei ole hätää, sillä ne ovat olleet syvässä lepotilassa tammikuun alun pakkasten aikaan. Kuvassa on Arto-pensasmustikkaa.

– Lämpösummaa kertyi myöhään syksyllä ja nämä tuleentuivat erittäin hyvin. Tammikuulla ne ovat syvän lepotilan vaiheessa eikä pakkanen haittaa.

Viljelijöiltä ristiriitaisia arvioita

Toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta kertoo, että monet mansikanviljelijät ovat varautuneet vaurioihin lisäämällä satotaimien tilauksia.

– Viljelijät suhtautuvat tilanteeseen eri tavoin. Kun maa oli märkää ja jäässä, jotkut ajattelevat, että 30 asteen pakkanen ei vaurioita kasvupistettä. Toisten mukaan maan märkyys on ollut huono asia.

Salon mukaan Polka-lajike on selvinnyt Suomen oloissa jo parin vuosikymmenen ajan, mutta uusien lajikkeiden talvenkestävyys voi olla heikko, ellei niitä ole suojattu harsoilla.

Salo on huolissaan omenan hillittykasvuisten perusrunkojen talvenkestävyydestä.

– Mantereella on otettu käyttöön myös uusia lajikkeita, jotka ovat menestyneet Ahvenanmaalla.  Siellä meri auttaa ja pakkasta on Ahvenanmaalla ollut vain 12 astetta samaan aikaan kun mantereella on ollut 30 astetta.

Harsonkin alla hälyttävän kylmää

Jarmo Röppänen Marja-Suomen Taimituotannosta sanoo kuulleensa viljelijän lämpötilamittauksista.

– Kun pakkasta oli yöllä 30 astetta oli harson alla lämpötila ollut –12 astetta. Kun päivällä lämpötila oli noussut –23 asteeseen, niin harson alla oli ollut –9 astetta.

Röppänen sanoo hätäisimpien tehneen jo lisätilauksia satotaimista.

– Lisäistutustarve voi olla iso. Jos paikkausta ei tehdä, niin vaikutusta on seuraavaankin vuoteen.

Tammikuun 10. päivän jälkeen lumimyräkät alkoivat Etelä-Suomesta ja nousivat Keski-Suomeen. Kevyttä pakkaslunta saatiin yleisesti parikymmentä senttiä, mikä suojaa jo hyvin kasvustoja, joten lisävaurioita tuskin mansikalle tulee.  Pensasmarjat ovat alttiita kevättalven olosuhteille, kun lepotila on purkautunut.

Tammikuun puolivälissä mansikkapenkin suojana oli jo runsas kerros kevyttä pakkaslunta ja rusakko on käynyt etsimässä penkistä syötävää. Vadelma ei ole vaurioitunut, sillä se on vielä syvässä lepotilassa.
Tammikuun puolivälissä mansikkapenkin suojana oli jo runsas kerros kevyttä pakkaslunta ja rusakko on käynyt etsimässä penkistä syötävää. Vadelma ei ole vaurioitunut, sillä se on vielä syvässä lepotilassa.

Marjanviljelijä huolissaan

Kovat pakkaset ennen lumentuloa routivat maan syvältä myös Suonenjoen seudulla. Kaiken lisäksi pakkaset tulivat hetimiten kovien sateiden jälkeen, joten maa jäätyi märkänä. Tilanne askarruttaa nyt marjanviljelijöitä: Tappaako kova pakkanen marjojen juuristot ja kukka-aiheet?

[PUUTARHASANOMAT: RAUTALAMPI]

Kuva ja teksti Soili Riepula

Marjanviljelijä Heikki Niiranen pelkää pahinta paitsi kausihuoneissa olevien vadelmien myös avomaalla kasvavien mansikoiden osalta. Vadelmat on istutettu maahan ja tuleva kesä on niiden osalta kolmas, joten satoa olisi odotettavissa ihan mukavasti. Mutta ennen kesää on vielä monta riskitekijää: vaikka kasvustot selviäisivät kovasta pakkasesta ja syvälle ulottuvasta roudasta, kevään säät voivat aiheuttaa vaurioita kasvustoissa.

Tammikuun puolivälin mittaus osoitti, että lumen alla lämpötila oli miinus kuusi astetta. Kirkonkylältä tuli haudankaivajalta tieto, että routa olisi jo metrissä.

Niiranen viljelee kolmessa kausihuoneessa 20 aarin alueella kahta vadelmalajiketta. Hän aprikoi etenkin sitä, miten Glen Ample talvehtii. Mansikan osalta hän miettii, että vanhat kasvustot ehkä paremmin kestävät kovaakin pakkasta, mutta uudet istutukset ovat vaaravyöhykkeessä, vaikka harso olisi päällä.

– Vähän liian myöhään tuli lumet, Niiranen tuumailee ja kertoo lämpötilan laskeneen jopa -30 asteeseen ennen kuin satoi lunta. Sehän se pahinta, että märkään maahan teki pakkasen, hän miettii.

Hinta nousee, taimet vähissä?

– Se on marjalla hyvä hinta ensi kesänä, Niiranen ennakoi tulevaa. Hän pelkää, että talvituhot ovat mittavat koko maassa.

– Jos ei muuta, niin ainakin taimikauppiaille se on hyvä kesä, hän pohtii sitä, kuinka tuhoennusteen toteutuessa marjanviljelijät tarvitsevat paljon taimia.

– Sekin kävi mielessä, että jos käy hirveän huonosti, onko niitä taimia enää saatavissa.

Niiranen muistaa, että edellinen vähäluminen talvi oli vuonna 2014. Silloinkin tuli talvivaurioita, vaikka sää oli lauha. Ennen ei Niirasen kohdalle ole sattunut tällaista talvea, että lunta on vähän ja pakkanen paukkuu kovissa lukemissa.

Kovia pakkastalvia on Suomessa toki ollut ennenkin, mutta lumi on osaltaan suojannut. Niiranen toteaa, että vanhan kansa talvet, jolloin lumipeite tuli marraskuussa ja kesti maaliskuulle, ovat olleet ja menneet.

– Miten tällaiseen voi hirveästi valmistautua? Tietenkin harsoja voi laitella, mutta ei niitä joka lohkolle tule levitettyä.

Niirasen tilalla mansikkaa on avomaalla kolmisen hehtaaria. Ensi kesänä olisi tarkoitus hieman lisätä. Kausihuonealan osalta hän on suunnitellut lisäystä aina puoleen hehtaariin asti. Jos pakkasvauriot ovat suuret, edessä voi olla lajikkeen vaihto.

– Onneksi on toinen ammatti, ettei ihan yhden varassa olla, Niiranen huokaisee kasvustoja katsellessaan. Mutta hän tietää, että kesän koittaessa marjanviljely vie kaiken ajan.

Omat ongelmansa tilanne tuo myös työntekijöiden rekrytointiin. Kutsut on lähetettävä hyvissä ajoin kevättalvella, kun vielä ei ole tiedossa, millaisena kasvusto paljastuu keväällä. Vasta toukokuun lopulla, kesäkuun alussa tietää, montako työntekijää tarvitaan poimintaan.

Rautalampilainen marjanviljelijä Heikki Niiranen katselee kausihuoneen vadelmakasvustoja. Maata peittää nyt lumi, mutta maa ehti jäätyä syvälle liki kolmenkymmenen asteen pakkasissa ennen kuin lumi tuli.
Rautalampilainen marjanviljelijä Heikki Niiranen katselee kausihuoneen vadelmakasvustoja. Maata peittää nyt lumi, mutta maa ehti jäätyä syvälle liki kolmenkymmenen asteen pakkasissa ennen kuin lumi tuli.