Poiminta lehdestä nro 10/2015:Sybimar Oy tuottaa siikaa, salaattia ja sähköä

Jouko Tikkanen Lehtinosto, Uutiset Leave a Comment

 Sybimar Oy:n kellarien vesialtaissa uiskentelee noin puoli miljoonaa siikaa ja niiden päällä olevassa kasvihuoneessa aloitetaan salaattien kasvatus. Vihannekset tulevat saamaan ravinteet kalalaitoksesta tulevasta vedestä, johon on myös kalojen hengityksestä liuennutta hiilidioksidia. Se erotaan vedestä kasvihuoneen ilmaan Novarbon pisaraverhon avulla.

[PUUTARHA-SANOMAT: UUSIKAUPUNKI]

Kun tutustuu Sybimar Oy:n yhdistettyyn kalan ja vihannesten kasvatuslaitokseen sekä bioenergialaitoksiin, saa ahaa-elämyksen, että näinhän maailma pelastuu.   Yritysryppään perustaja ja ideoija on Rami Salminen, joka on taustaltaan toisen polven kalankasvattaja.

Kalankasvatusaltaita on kasvihuoneen alla osin kahdessa kerroksessa. Altaat on rakennettu lietesäiliöiden komponenteista.

Kalankasvatusaltaita on kasvihuoneen alla osin kahdessa kerroksessa. Altaat on rakennettu lietesäiliöiden komponenteista.

– Kehitystyö lähti kalanperkausjätteistä. Huomasin, että eihän ne ole ongelma vaan mahdollisuus. Nyt kiertotalous on laajentunut vihannesten kasvatukseen, mutta lähestymistapa on kalatalous edellä. Kasvihuone on osa kalantuotannon veden puhdistusta, selvittää Rami.

Kalankasvatus nykyisessä laitoksessa alkoi vuonna 2012. Alkuun viljelyssä oli kirjolohta, mutta pian se vaihtui haasteellisemmaksi siiaksi. Poikaset tulevat laitokseen 3 gramman painoisena ja ne kasvavat 1,5 vuodessa 800–1000 gramman painoiseksi. Nyt vuosituotannon tasoksi on saatu 250 tonnia.

Salaatin kylvöön vuoden vaihteessa

Kasvihuoneeseen asennetaan parhaillaan vesiviljelykouruja ja valaisimia. Rami Salminen toteaa, että salaatintuotanto aloitetaan vuodenvaihteessa.

Kasvihuoneeseen asennetaan parhaillaan vesiviljelykouruja ja valaisimia. Rami Salminen toteaa, että salaatintuotanto aloitetaan vuodenvaihteessa.

Kalanviljelyaltaiden pinta-ala on 3500 neliötä, jotka ovat osin kahdessa kerroksessa. Rakennuksen päälle on rakennettu 2400 neliömetrin kasvihuoneet, joista 1400 neliötä saadaan tuotantoon vuodenvaihteessa. Vesiviljelyn linjastot ja valotuslaitteet on ostettu käytettynä.

– Kylvämme alkuun salaattia ja yrttejä. Kiinnostusta on myös mansikan ja kirsikkatomaatin tuotantoon, kertoo Rami.

Kasvihuonetuotanto toteutetaan omana yhtiönään, jota tulee pyörittämään vihannesviljelijä Laitilasta.

– Emme kuvittele pärjäämämme suurille kasvihuonelaitoksille tuotannon tehokkuudessa. Kysymys onkin siitä, mikä palvelee kalalaitosta parhaiten, selvittää Rami.

– Pyrimme saamaan luonnon kiertokulun rakennuksen sisälle. Kalat tuottavat veteen typpeä ja fosforia, jotka hyödynnetään kasvien ravinteina.

Kalojen hengityksessä veteen tulee myös hiilidioksidia, joka aiotaan Novarbon vesiverhon avulla tuulettaa kasvihuoneeseen kasvien ravinteeksi. Samalla lämpöä ja happirikasta vettä kierrätetään takaisin kala-altaisiin.

Jätevesimaksuista eroon

Vihannesten ja kalojen toisiaan tukevasta kiertotaloudesta on esimerkkejä maailmalta. Rami Salmisen mukaan näissä ratkaisuissa kalatuotanto on kuitenkin ollut vähäisessä roolissa ja pääasiana on ollut salaatintuotanto. Sybimarissa lähtökohta on päinvastainen.

Kalalaitoksen vesien puhdistuksessa vihannestuotanto voi jatkossa näytellä vain pientä osaa. Nykyisen vesialtaiden alle sijoitetun puhdistamon teho on 400 litraa sekunnissa ja uutta vettä otetaan järjestelmään 2–3 litraa sekunnissa, joten saman verran poistuu.

– Poistuvaa vettä käytetään biokaasulaitokseen ja kesällä vihannesmaiden sadetukseen. Talvisin olemme joutuneet ohjaamaan sitä myös kaupungin jätevedenpuhdistamoon.

Nyt louhitaan kallioon 40 000 kuution allasta, johon kalalaitoksen poistettava vesi tullaan ohjaamaan.

Parhaillaan louhitaan 40 000 kuution vesiallasta, jota käytetään kalanviljelylaitoksen veden jäähdytyksessä.

Parhaillaan louhitaan 40 000 kuution vesiallasta, jota käytetään kalanviljelylaitoksen veden jäähdytyksessä.

– Tarkoituksena on jäädyttää vettä pakkasten aikaan, mutta joka tapauksessa se säilyy kylmänä syvässä altaassa. Sulavalla vedellä voidaan sitten kesäaikaan jäähdyttää kalalaitoksen vettä, jolloin meidän ei tarvitse käyttää sähköä kesällä jäähdytykseen eikä toisaalta maksaa talvella kaupungille jätevesimaksua, kertoo Rami.

Jätteestä syntyy sähköä

Sybimarin liikevaihto tulee lähentelemään tänä vuonna 3 miljoonaa euroa. Siitä suurimman osan on tähän saakka tuonut konepajatoiminta, mutta nyt kalatalous on kasvamassa isommaksi.

– Konepajasta on ollut suuri apu biokaasun prosessilaitoksen rakentamisessa. Olemme käyttäneet hyväksi panimoilta käytettynä ostettua rosteria, kertoo Rami.

Biokaasu jauhetaan sähköksi voimalaitoksessa. Korkea sylinterinmuotoinen säiliö on biokaasureaktori, kupumainen rakennelma on biokaasuvarasto ja kartiomaisia mädytysjäännösvarastoja on kolme, joiden tuotos käytetään peltojen lannoitukseen.

Biokaasu jauhetaan sähköksi voimalaitoksessa. Korkea sylinterinmuotoinen säiliö on biokaasureaktori, kupumainen rakennelma on biokaasuvarasto ja kartiomaisia mädytysjäännösvarastoja on kolme, joiden tuotos käytetään peltojen lannoitukseen.

Biokaasulaitos käyttää vuosittain 18 000 tonnia biojätettä, josta kalojen perkausjätteet ovat vain pieni osa. Suuri toimittaja on Vihannes-Laitila, josta tulee vihannesten kuorintajätteet. Lisäksi laitokseen tulee kauppojen ja taloyhtiöitten ruokajätteet.

– Olemme kehittäneet biodieselprosessin. Laitos tuottaa kierrätetyistä kasviöljyistä ja kalanperkeistä rikkivapaata polttoainetta laivapolttoaineeksi ja lämmitysöljyksi, kertoo Rami.

Biodiesellaitos vihittiin käyttöön viime elokuussa ja se toimii osana Meriaura-konsernia nimellä VG-Shipping Oy. Laitoksen päiväkapasiteetti on 30–40 tonnia.

Osa biojätelaitoksen tuotannosta hyödynnetään biokaasuna, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä.

Erilaisten jätteiden vastaanottolinjat. Bioenergialaitos käyttää vuodessa 18 000 tonnia jätettä, joka tuottaa lämpöä ja biokaasua.

JErilaisten jätteiden vastaanottolinjat. Bioenergialaitos käyttää vuodessa 18 000 tonnia jätettä, joka tuottaa lämpöä ja biokaasua.

– Olemme myös energiaomavaraisia. Suljetun kierron konsepti on innovaatiomme, joka yhdistää ruoan- ja energiantuotannon kokonaisuudeksi, jossa ravinteet, vesi, lämpö ja hiilidioksidi kiertävät takaisin tuotantoon, iloitsee Rami Salminen, kun kokonaisuus on valmistumassa.

  

Pitkäjänteistä sijoittamista

Rami Salminen aloitti kalankasvatuksen 70-luvulla isänsä ja setänsä perustamassa Saaristomeren Kala Oy:ssä, jolla oli kasvatuslaitoksia sekä Suomessa että Ruotsissa.

Kalantuotannon sivuvirroista biopolttoaineita valmistava Rovina Oy aloitti toimintansa vuonna 2005. Rami Salminen omisti myös prosessilaitteistoja valmistavan yrityksen Ramirakenne Oy:n. Yritykset sulautettiin vuonna 2010 Sybimar Oy:ksi, jonka omistuspohja samalla laajeni, kun se tuli osaksi turkulaista Meriaura Groupia.

– Kehitystyö vaatii rahaa ja Meriauran Jussi Mälkiä on ollut kumppani. Kalankasvatus on pitkäjänteistä sijoittamista, sillä kolmen kuukauden sijasta kvartaali on viisi vuotta.

Rami Salminen sanoo luottavansa alaan, sillä ruokaa tarvitaan ja jätettä syntyy aina.

– Ei tämä anna nopeita voittoja kuten peliala, mutta ehkä tämä on pitkäikäisempää. Taistelemme kuitenkin aikaa vastaan ja rahaa tarvitaan.

Kalanperkausjätteistä ja kerätyistä kasviöljyistä valmistetaan rikitöntä biodieseliä. Tämä toimnta eriytettiin VP-Shipping Oy:ksi, joka kuuluu omana yhtiönään Meriaura Groupiin.

Kalanperkausjätteistä ja kerätyistä kasviöljyistä valmistetaan rikitöntä biodieseliä. Tämä toimnta eriytettiin VP-Shipping Oy:ksi, joka kuuluu omana yhtiönään Meriaura Groupiin.

 Seuraava laitos Summaan

– Jos osamme oikein pelata, niin markkinat ovat maailmanlaajuiset. Meidän suljetun kierron hankkeemme on pilotti ja tuotekehityspaikka. Bisnes on sen monistamisessa, mutta ensin täytyy olla toimiva laitos.

Sybimar Oy on suunnittelemassa Haminaan lakkautetun Summan paperitehtaiden jätevesien puhdistusaltaisiin kalanviljelylaitosta. Tehtaalla on valmis infra ja ympäristöluvat ovat haussa.

– Siellä vuosituotanto voisi olla jopa 30 prosenttia maamme kalantuotannosta. Omavaraisuutta onkin varaa nostaa, kun tuomme nykyisin 60 miljoonaa kiloa lohta Norjasta, laskee Rami Salminen.

– Summan laitokseen ei kuitenkaan voitaisi yhdistää salaattituotantoa, sillä kalankasvatuksessa käytetään merivettä.

Voit lukea Puutarha-Sanomat tästä linkistä (hinta 5 €)
tai tilata lehden tästä  (54 €/vuosikerta)

Sybimarin suljetun kierron konseptissa kiertävät ravinteet, vesi ja hiilidioksidi energian- ja ruoantuotannossa.

Sybimarin suljetun kierron konseptissa kiertävät ravinteet, vesi ja hiilidioksidi energian- ja ruoantuotannossa.

 

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!