Proteiinibuumi lihalla vai ilman?

Luken ohjelmapäällikkö Juha-Matti Katajajuuri pohtii blogikirjoituksessa proteiinibuumia.
– Proteiinien ympärillä tapahtuu nyt paljon. Elintarvikeyritykset panostavat proteiinituotteiden kehittämiseen ja tuotantoon, ja elintarvikkeiden myyntiä vauhditetaan proteiinimerkinnöillä. Kun karppausvillitys painui historiaan, alkoi leipäpussien päälle ilmaantua yhä enemmän proteiini-leimoja.

Kotimainen härkäpavusta valmistettu Verso
Kotimainen härkäpavusta valmistettu Verso

Proteiinia saadaan tyypillisesti eniten lihasta, kalasta, kananmunasta ja maitotuotteista. Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat puolestaan pavut, soija, linssi, herneet, pähkinät, siemenet ja täysjyvävilja. Proteiinit ovat tärkeitä ravintoaineita, joita tarvitaan esimerkiksi lihasmassamme ylläpitämiseen.

Lihaton vai lihallinen lokakuu?

Eläinperäisten proteiinien tuotanto ja kulutus nostavat esille ympäristö- ja eläinten hyvinvointikysymykset. Kasvisperäisten proteiinilähteiden ympäristövaikutukset ovat merkittävästi pienemmät kuin eläinperäisten. Me myös kulutamme kasviksia terveyden kannalta liian vähän, jolloin kasviperäisten proteiinilähteiden käytön lisäämisellä ruokavaliossa saavutettaisiin kaksinkertaiset hyödyt.
Lihaton lokakuu puhuttaa somessa tavalla, jonka rinnalle on syntynyt myös lihallinen lokakuu. Vastakkainasetteluista syntynyt keskustelumyrsky on johtanut jo siihen, että Kuluttajaliitto on keskeyttänyt lokakuussa alkaneen oman jauhelihattomuus-kampanjansa.
Liiketoimintaa proteiinien uusista mahdollisuuksista

Tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksessakin satsataan kasviproteiinien tutkimukseen ja kehittämiseen. Luke on juuri käynnistänyt todella ison uusien proteiinilähteiden kehittämiseen keskittyvän tutkimushankkeen Suomen akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoituksella.
Luke ja VTT tutkivat toisessa uudessa kansainvälisessä hankkeessa kauran proteiinien erottamista ja konsentrointia uusiin tuoteapplikaatioihin. Myös Luken hyönteistutkimus on ottamassa ensi askeleitaan – tutkimme hyönteisten käyttöä eläinten rehuksi. Hyönteisten kasvattaminen myös ihmisravinnoksi lienee ihan mahdollinen kehityssuunta.