Jättikasvikset koukuttavat

Mennyt kesä ei ollut otollinen jättikasvisten kasvattamiselle, kun alkukesä oli kylmä. Silti Suomen jättikasvisyhdistyksen SM-punnituksessa syyskuun 26. päivänä Elimäellä nähtiin suuria kasviksia ja joissain lajeissa jopa Suomen ennätyksiä.
Yksi jättikurpitsan kasvattajista oli Vesa Hermunen Kouvolan Valkealasta. Hän viljelee päätyönsä ohella pensasmustikkaa parin hehtaarin alalla (lue juttu Puutarha-Sanomista nro 8/2015). Harrastuksena hänellä on jättikurpitsan kasvatus ja hän on ollut aktiivinen kilpailija.

 

Vesa Hermusen jättikurpitsa kuvattuna syyskuun alussa. Kurpitsa lihoi vielä syyskuun aurinkoisilla säillä ja punnituksessa paino oli liki 400 kiloa.
Vesa Hermusen jättikurpitsa kuvattuna syyskuun alussa. Kurpitsa lihoi vielä syyskuun aurinkoisilla säillä ja punnituksessa paino oli liki 400 kiloa.

– Hopialle olen jäänyt kolme kertaa. En pärjää niille, jotka viljelevät kurpitsaa kasvihuoneessa, totesi Hermunen syyskuun alussa. Vuonna 2013 Hermusen kurpitsa painoi 329,4 kg ja viime vuonna 283,8 kiloa.
Tämän vuoden kasvatukseen Vesa Hermunen valmistautui huolella. Hän oli saanut siemenaineistoa vuoden 2012 mestari Jari Hämäläiseltä, jonka 712 kilon kurpitsa on Suomen kaikkien aikojen suurin.
– Jättikurpitsoilla on pitemmät sukutaulut kuin minulla. Itsekin olen jalostanut ristiinpölyttämällä kurpitsoja usean vuoden ajan.

Vesa kuljetti auton peräkärryllä kurpitsansa Elimäen kisapaikalle, mutta hän itse lähti Ahvenanmaalle metsästämään. Vesan kurpitsa painoi 377,8 kg ja oli ylivoimaisesti tämän vuoden suurin, mutta se hylättiin vaurioitumisen vuoksi, kun pohjasta löytyi halkeama.

– Minulla olisi ollut toinenkin yli 200 kilon kurpitsa, jolla myös olisin voittanut. En kuitenkaan huomannut tuoda tätä toista kurpitsaa kisapaikalle eikä peräkärry olisi kantanutkaan kahta kurpitsaa, naurahti Vesa.

Siemenestä se alkaa

Vesa kertoi jättikurpitsan kasvatuksessa siemenen olevan tärkeimmän asian. Vesa laittoi siemenet itämään huhtikuun puolivälissä ja kasvatti kahta tainta purkissa.
Toukokuun alussa hän siirsi taimen ulos aluksi pleksikehikon suojaan. Kurpitsan lehdistön levittäytyessä Vesa rakensi kasvuston ympärille muovikastin ja vielä sen ylle toisen harsolla verhotun katoksen. Loppukesästä itse kurpitsakin oli peiteltynä monikerroksisella harsolla, jotta hedelmä ei jäähdy kylminä öinä.

– Kurpitsa vaatii tasaista lämpöä ja kosteutta. Teen lannoiteseoksen saaviin ja kastelen maata tihkukastelulla.

Vesa sanoi noin 40 neliön alalle levittäytyvän lehdistön riittävän jättikurpitsan kasvatuksessa. Varsia on syytä peittää mullalla ja niitettyä heinää voi laittaa varsien päälle, jotta kasvustossa säilyy kosteat olosuhteet.

– Hedelmä on saatava kehittymään tasaisesti. Kukinnan aikaan ei saa olla liikaa typpeä, jotta kukinta ei viivästy.

Vesalla on tallessa parikymmentä siementä tämän vuoden kurpitsasta, joista osan hän on toimittanut Suomen Jättikasvisyhdistykselle.

– En aikoisi kilpailla ensi vuonna, mutta mieli voi talven aikana muuttua. Jättikasvisten viljely koukuttaa, tunnustaa Vesa Hermunen.

Kurpitsaa kasvatettiin tuplatunnelissa, tämä isompi kattaa lehdistön, ja pienempi tunneli kurpitsan. Lisäksi hedelmää suojattiin yökylmiltä moninkertaisella harsolla.
Kurpitsaa kasvatettiin tuplatunnelissa, tämä isompi kattaa lehdistön, ja pienempi tunneli kurpitsan. Lisäksi hedelmää suojattiin yökylmiltä moninkertaisella harsolla.

/