Pääkirjoitus: Musta perjantai

Puutarha-Sanomien pääkirjoituksessa  todettiin, että vuoden 2015 syyskuun 18. päivä, perjantai, voidaan kirjata Suomen taloushistoriaan synkkänä päivänä. Ammattiyhdistysliike oli masinoinut Helsingin Rautatientorille parikymmentä tuhatta jäsentään ”poliittiseen mielenilmaukseen” hallituksen suunnittelemia säästöjä vastaan. Päivän synkkyyttä lisäsi kova vesisade ja ukkosmyräkkä.

Suomen talouden suunta on kurja. Kun muut EU-maat ovat päässeet orastavaan kasvuun, sojottavat Suomen talouskäyrät alaspäin. Työttömyys nousee yli 10 prosentin ja valtion velka ylittää aivan pian 100 miljardia euroa. Vienti on parikymmentä prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin 7–8 vuotta sitten.

Pääministeri Juha Sipilä on tavoitellut viiden prosentin kilpailukykyloikkaa, jolla vienti saataisiin vetämään. Pankkiiri Björn Wahlroos puhuu peräti 30 prosentin devalvointitarpeesta, jos D-piriste olisi mahdollista. Ei pitäisi olla kenelläkään epäselvää, että Suomi on tuhon tiellä.

Yrittäjät tekevät töitä usein kellonympäri. Maatalouden kannattavuus on painunut erittäin huonoksi.
Yrittäjät tekevät töitä usein kellonympäri. Maatalouden kannattavuus on painunut erittäin huonoksi.

Ay-liittojen pomot eivät suostu myöntämään missä mennään. Eivät he voi olla niin pöykäpäitä, etteivät ymmärtäisi tilannetta. Kysymys on pomojen pullistelusta jäsentensä edessä. Sama ilmiö on Putinilla, joka myös pullistelee hämätäkseen kansalaisiaan näkemästä, että Venäjä ajautuu rappioon.

Vaikka ay-liike sai ja saa toistamiseenkin Suomen jumiin, ei se muuta miksikään tosiasiaa, että Suomi on yhä syvemmällä suossa. Kun EU, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan keskuspankki eli niin sanottu troikka vaati Kreikalta leikkauksia, palkkojen ja eläkkeiden alennuksia sekä yksityistämistä, järjestivät kreikkalaiset yleislakkoja.

Sipilä on ehdottanut työmarkkinajärjestöille leikkausten ja pakkolakien korvikkeeksi työajan pidentämistä 20 minuutilla eli palattaisiin 37,5 tunnin työviikosta noin 40 tunnin työviikkoon. Tämäkään täky ei toistaiseksi ole kelvannut.

Yrittäjät niin maa- ja puutarhataloudessa kuin kaupankin alalla tekevät usein töitä kellon ympäri. Sesonkiaikana tarvitaan toistakin kellonkiertoa vuorokaudessa, jotta työt tulisivat tehdyksi. Yrittäjät eivät voi unelmoidakaan viiden viikon lomista tai sunnuntain tuplapalkoista. Tätä taustaa vasten ay-väen ”saavutetuista eduista” kiinni pitäminen tuntuu irvokkaalta, kirjoitti päätoimittaja Jouko Tikkanen 25.9.2015 ilmestyneessä lehdessä (Puutarha-Sanomat nro 8/2015, klikkaa tästä digilehteen.)