Juha Marttila MTK: ”Halpuutus kriisiyttää osaltaan maataloutta”

Maatalouden kannattavuus on erittäin huonolla tolalla. Vaikka kuluttajat arvostavat kotimaisuutta, elintarvikkeiden raaka-aineiden tuottajahinnat painuvat alhaisiksi kaupan kilpailuttaessa teollisuutta. Venäjän tuontikielto iskee Suomeen muita EU-maita kovemmin.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei niele S-ryhmän vakuuttelua siitä, että kaupparyhmän toteuttama ruoan halpuuttaminen olisi otettu yksin kaupan omista katteista. (lue SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen haastattelu Tukkutori nro 3/2015 tästä linkistä)
– Tuoreet tilastokeskuksen luvut osoittavat, että tuottajahinnat putosivat tämän vuoden toisella neljänneksellä 4, kotieläintuotteilla 5 prosenttia, perustelee Marttila.

Marttilan mukaan kaupan osuus ruoan hinnasta ei ole merkittävästi pienentynyt, vaikka sisäänvetotuotteita myydäänkin pienellä katteella.
– Maatalous on tehostanut tuottavuutta kaikkein eniten.

Marttilan mukaan S-ryhmän halpuutus on iso strateginen valinta, jonka lähtökohtana on ollut se, että suomalainen ruoka on kallista.
– Yritys sahaa omaa oksaansa, sillä Lidliä ei voi hintakilpailulla voittaa. Suomalaisen kaupan pitää löytää viestintään muut keinot.

Maidon tuottajahinta on pudonnut 20–25 prosenttia. Maidosta tulee 40 % maatalouden myyntituloista.
Maidon tuottajahinta on pudonnut 20–25 prosenttia. Maidosta tulee 40 % maatalouden myyntituloista.

Onko tuotantonormeja laskettava?
– Viitisen vuotta sitten oli yhteisymmärrys siitä, että suomalainen ruoka saa maksaa enemmän, koska tuotamme sitä vastuullisesti ja tuotantonormimme ovat korkeammat. Nyt puhumme toistemme ohi emmekä löydä ”pihviä”.
– Kaupan pitää valita, saako suomalainen ruoka maksaa enemmän. Jollei saa, niin meidän tulee laskea normeja. Tämä on kuitenkin vaarallinen tie, varoittaa Marttila.

Marttila mainitsee esimerkkinä sen, että Suomessa ja Ruotsissa tuotantoeläimille annettavien antibioottien määrä on vain kymmenesosa siitä, mitä niitä annetaan Tanskassa ja Saksassa.
– Saksassa tuottajille maksetaan tukea siitä, että sian saparoita ei typistetä. Meillä typistäminen on jo lainsäädännöllä kielletty.

Juha Marttila kaipaa taannoista yhteisymmärrystä siitä, että elintarvikeala olisi kasvuala, joka voisi tuoda hyvinvointia kansakunnalle.
– Kasvua ei saada aikaa myymällä enemmän, sillä määräänsä enemmän ihmisten vatsat eivät vedä. Yksittäisillä tuotteilla hinnan lasku voi toimia.
– Ruoka-alan kasvu lähtee muusta kuin volyymista. Tarvitaan laadullista kehitystä, innovaatioita ja palveluita.

Konkurssiaalto uhkaa maatiloja
Marttilan mukaan tilanne on maatiloilla kriisiytymässä, kun monta vitsausta on tullut samaan aikaan.
– Halpuutusten lisäksi tilannetta kiristää elintarvikkeiden Venäjä-viennin loppuminen, tukileikkaukset ja heikot sadot kurjan kesän vuoksi.
– Maatiloilla on todellinen maksuvalmiusongelma – rahat eivät riitä. Investointeja tehneillä tiloilla reaalivakuudet on kiinnitetty eikä lainaa pankista enää saa.

Marttila pelkää maanvyöryn lailla alkavaa tilojen kaatumista, jollei tilannetta saada vakiinnutettua valtion takauksilla ja lainarahoilla.
– Kun korkotaso on alhainen, pienellä tuella saadaan rahaa liikkeelle. Maatalouden kannattavuutta se ei kuitenkaan pelasta.

Venäjän kanssa arjen yhteistyötä
Venäjän asettama ruoan tuontikielto on iskenyt Suomeen paljon voimakkaammin kuin muihin EU-maihin.
– Muille maille Venäjä oli osa maailmanmarkkinoita, mutta Suomi vei sinne brändättyjä premiumtuotteita. Venäjän myötä menetettiin ikään kuin osa kotimarkkinoista, kuvaa Juha Marttila ja harmittelee, kun EU:n komissio ei ole tätä suostunut ymmärtämään.MTK:n puheenjohtaja Marttila toteaa, että EU:n pakoterintamasta ei voida näyttävästi liueta.
– Venäjälle ei kuitenkaan voida kääntää selkää, vaan arjen yhteistyötä on jatkettava.

Byrokratian purku etenee
Maatalousyrittäjät ovat hyvin rasittuneita EU-byrokratiaan. Sen purkamisessa Marttila näkee valoa.
– Hallitusohjelmassa on velvoittavat kirjaukset byrokratian purkamisesta. Nyt perkausvaihe on tehty ja meneillään on juridinen vaihe. Selvitetään, mihin mikäkin byrokratiankukkanen vaikuttaa, kun se poistetaan. EU:n ja Suomen säännöstö on niin monikerroksellinen.

– Tukisysteemeissä tulee päästä riskiperusteiseen valvontaan. Ei verottajakaan joka vuosi kaikkien verotusta tarkasta, mutta silti veroilmoitus täytetään asiallisesti.
– Hallinnon alojen yhteistyötä tulee kehittää. Nyt samaa lantakasaa käy niin ympäristö- kuin maataloustarkastaja ihmettelemästä samasta ELY-keskuksesta.

Vaikka elokuu on ollut aurinkoinen ja lämmin, se ei pelasta heikkoa satovuotta.
– Nyt jos koskaan olisi toivonut hyvää satovuotta, mutta monet tilat ovat kokeneet suuria satovahinkoja.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kuvaa maatilojen ahdinkoa EU-ajan pahimmaksi.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kuvaa maatilojen ahdinkoa EU-ajan pahimmaksi.

Brändipiratismi rehottaa

Kuluttajat arvostavat kotimaisuutta ja yhä enemmän lähiruokaa. Kotimaisten Kasvisten sirkkalehtimerkki ja Hyvää Suomesta joutsenlippu kertovat, että tuotteet ovat kotimaisia myös raaka-aineiden osalta.
Suomalaisen Työn Liiton avainlippu edellyttää, että tuotteen tai palvelun kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia omakustannusarvosta. Avainlipulla varustetun elintarvikkeen raaka-aineet tai osa niistä voi siten olla peräisin muista maista.

Suomen lippua käytetään usein holtittomasti viittamaan kotimaisuuteen. Jos ulkomainen liha marinoidaan Suomessa, on väärin käyttää Suomen lippua tuotteessa. Elintarvikelaki kieltää kuluttajan johtamisen harhaan mm. alkuperän suhteen.
– Kuluttajien huiputtaminen on yleistynyt. Ulkomaista alkuperää olevia elintarvikkeita on myyty jopa lähiruokana, paheksuu MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Artikkeli on julkaistu Tukkutori-lehdessä nro 4/2015. Linkki lehteen tässä.