Tammilehdon herne on käsite pääkaupunkiseudulla. Myynnin painopiste on siirtynyt toreilta vähittäiskauppoihin ja herneen viljelyala on kasvanut runsaaseen 400 hehtaariin.
[PUUTARHA-SANOMAT: TUUSULA]
Tapio ja Eija Tammilehto aloittivat riivittävän silpoydinherneen viljelyn 30 vuotta sitten 3,5 hehtaarin alalla. Tänä vuonna viljelyala on yli satakertainen, kun noukittavaa 160 poimijalla on yli 400 hehtaaria. Lisäksi viljelyssä on samanmoinen ala saneerauskasveja kuten sinappia ja öljyretikkaa.
Tilan isännyys siirtyi viime vuonna 33-vuotiaalle Vesalle, joka on lapsuudesta lähtien tehnyt hernehommia aluksi laatikoiden kokoajana. Pellot sijaitsevat 50 kilometrin säteellä Tuusulan Jokelassa olevasta tilakeskuksesta.
– Kun kierrämme kaikki lohkot, auton mittariin kertyy 350 kilometriä. Peltojen tarjonta on parin viime vuoden aikana selkeästi lisääntynyt, kun suuret ikäluokat ovat luopumassa viljelystä. Peltojen kysyntäkään ei ole enää niin suurta, kun viljanviljelyn kannattavuus on heikko, arvioi Vesa.
Kylvöt jakaantuvat 3 kuukaudelle
Tammilehdot itsekin luopuivat viljanviljelystä viitisen vuotta sitten ja nyt ainoa tuottokasvi on herne. Tapio toteaa, että he ovat maksaneet vuokrapelloista hyvää hintaa, keskimäärin 600 euroa.
– Saimme viime vuonna uutta peltoa 250 hehtaaria.
Tapio kertoo, että kylvöaikataulu on pitänyt talvella tehdyn kylvösuunnitelman mukaisesti, vaikka säät ovat olleet sateiset.
– Teimme aikaisimman kylvön jo maaliskuun 17. päivänä ja viimeisen kylvön 28. päivänä kesäkuuta. Poiminta jatkuu pakkasten tulemiseen saakka.
Tammilehdot ovat luopuneet hernepeltojen sadetuksesta.
– Näin suurella alalla ja monella lohkolla on mahdotonta hoitaa sadetusta. Sadetuksen hyöty on rajallinen. Tänä kesänä vettä on riittänyt ja osa kasvustoista on liiankin rehevää, toteaa Vesa.
50 vähittäiskauppaa omassa jakelussa
Tapion mukaan sadon valmistuminen ja kysyntä ovat olleet tasapainossa.
– Aloitimme sadon noukinnan Avola-lajikkeella kesäkuun 28. päivänä. Pienempiä eri olisi päästy poimimaan aikaisemminkin, mutta me ei voida tulla markkinoille, ennen kuin voimme täyttää kaikkien asiakkaittemme kysynnän.
Tammilehdon Vihannestilan asiakkaina on 50 kauppaa, joihin herneet toimitetaan omana jakeluna neljällä kuorma-autolla.
– Taloudellinen epävarmuus ja Kreikan tilanne vaikuttavat ihmisten mieliin ja ilmapiiriin sekä siten myös herneen myyntiin. mutta myyntipaikkojen lukumäärän lisääntyminen tuo meille myynnin kasvua, kertoo Tapio.
Tapio sanoo torimyynnin vähentyneen viidesosaan siitä, mitä se oli kolme vuosikymmentä sitten ja hernekauppa on siirtynyt ruokakauppoihin ja niiden lähellä oleviin myyntipisteisiin.
Pikavoittoja ei havitella
Heinäkuun puolivälissä Tammilehdot pitivät herneen hintana 3,50 euroa Tukkutorilla ja jakeluhintana kauppoihin hiukan korkeampaa hintaa.
– Laatuasia on meille hyvin tärkeä. Olemme rakentaneet brändiä 90-luvun alusta alkaen ja nyt se alkaa tuottaa tulosta. Kausituotteella brändin rakentaminen vie pitempään kuin ympärivuotisella tuotteella, arvioi Tapio. – Pikavoittoihin emme ole pyrkineet.
Tammilehdoilla on koeviljelyssä ollut 25 lajiketta, mutta vanhojen lajikkeiden voittajaa ei ole löytynyt. Viljelyssä on Avolaa, Onwardia ja Early Onwardia, joka on kuitenkin Tammilehtojen arvion mukaan taantunut ja jäämässä pois viljelystä.
Tammilehdon 800 hehtaarin viljelykset ovat työläs paikka EU-tukitarkastajille. Heitä on tulossa tilalle 6 kappaletta ja tarkastukseen he ovat varanneet kolme päivää.
– Hikikarpaloita ei ole, sillä mitään jännitettävää ei ole. EU ei ole tuonut itse asiassa meille mitään uutta kirjauksiin, sillä pidimme jo aiemminkin tarkkaa kirjanpitoa viljelytoimenpiteistä, sanoo Tapio.
Vesa sanoo, että tarkastajat hoitavat asiallisesti annettua tehtävää ja hän toivottaa tarkastuksen tervetulleeksi vaikka joka vuosi.
Lue lisää Tammilehdoista Puutarha-Sanomien arkistosta
Puimuri taltioi pellon kasvukunnon 8/2008
Tammilehdon tila: Palko poikineen 6/2006