Kaupan merkit siivittävät elintarviketuontia Saksasta

Suomen elintarviketuonti on paisunut yli kolminkertaiseksi EU-jäsenyyden aikana, yli 4,7 miljardiin euroon vuonna 2014. Viimeisen viiden vuoden aikana kaikkein voimakkaimmin on kasvanut elintarviketuonti Saksasta. Tuonti on kasvanut voimakkaasti myös muista Pohjoismaista, Alankomaista sekä Virosta ja Puolasta.

Vuonna 2014 saksalaiselintarvikkeita tuotiin Suomeen yli 700 miljoonan euron arvosta, mikä oli 15 prosenttia koko elintarviketuonnista. Elintarviketuonnin kasvu Saksasta jatkui, vaikka tuonti lähes kaikista muista maista laski tai pysyi ennallaan. Tiedot selviävät Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015 -vuosikatsauksesta.

Rainbow-uunijuurekset tulevat Belgiasta.
Rainbow-uunijuurekset tulevat Belgiasta.

Saksan elintarvikemarkkinat ovat kilpailluimmat koko Euroopassa, joten sieltä virtaa edullisia peruselintarvikkeita Suomen markkinoille. Tämä on ollut valttikorttina taloustaantuman aikana kuluttajien muuttuessa yhä hintatietoisemmiksi. Myös jakelukanavat, etenkin Lidlin voimakas nousu vähittäiskaupassa, ovat mahdollistaneet saksalaistuotteiden menestystä.

– Saksalaiselintarviketuonnin vuoden 2009 jälkeinen jyrkkä kasvu ei ole johtunut yksin Lidlin toiminnasta. Myös suuret suomalaiset vähittäiskauppaketjut ovat hankkineet kasvavissa määrin saksalaistuotteita, useimmiten omien merkkiensä laajenevaan tarjontaan. Suomen elintarviketuottajien on kilpailtava yhä kiivaammin ulkomaisten tuottajien kanssa säilyttääkseen asemiaan kotimaan markkinoilla ja pärjätäkseen kansainvälisessä kilpajuoksussa, sanoo erikoistutkija Csaba Jansik Luonnonvarakeskuksesta.

Suomi tuo reilusti enemmän ruokaa kuin vie

Suomen maatalous- ja elintarviketuotteiden ulkomaankauppatase on ollut negatiivinen koko EU-jäsenyyden ajan. Nykyinen yli kolmen miljardiin euron vaje ei johdu enää pelkästään hedelmien, kahvin, mausteiden ja viinin tuonnista. Vajeen tuplaantuminen kymmenen viime vuoden aikana selittyy peruselintarvikkeiden kuten leivän, juuston, lihan ja kalan tuonnin jyrkällä kasvulla.

Viime vuonna elintarvikkeiden ulkomaankauppavaje kaventui hieman ensimmäisen kerran vuoden 2001 jälkeen. Vuonna 2014 elintarvikkeita vietiin 1,56 miljardin euron ja tuotiin 4,77 milj. euron arvosta. Molemmat luvut laskivat liki 2 prosenttia edellisvuodesta, mikä pienensi vajetta 56 miljoonalla eurolla 3,2 miljardiin euroon.

Nyttemmin elintarvikkeiden viennin edistäminen on nostettu eri ohjelmissa tärkeäksi tavoitteeksi. Viimeksi syyskuussa 2014 startannut Team Finland -vientiohjelma tavoittelee elintarvikevientimme kaksinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä. Elintarvikkeiden ulkomaankauppataseen merkitykseen on kiinnittynyt entistä enemmän huomiota myös muualla Euroopassa. Vastaavia vienninedistämisohjelmia on luotu hiljattain useissa muissakin EU:n jäsenmaissa.