Pälkäneläinen Humuspehtoori Oy on lähettänyt ympäristöministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle sekä MTK:lle ja Luomuliitolle kirjelmän, jossa yritys kiinnittää päättäjien huomiota vakaviin ongelmiin, joita uudet tukiehdot ja nitraattiasetus ovat aiheuttaneen orgaanisten tuotteiden käyttöön.
Humuspehtoori Oy valmistaa orgaanisia maanparannus- ja lannoiteaineita metsäteollisuuden tuottamista sivutuotteista eli puukuiduista sekä hevosen- ja broilerinlannasta.
– Ravinteettomia puukuituja kutsutaan lannoitelain mukaisessa tyyppihyväksyntäluettelossa kuitulietteeksi. Puukuidun ja tehtaan biolietteen seoksella ei ole vakiintunutta nimeä lainsäädännössä. Me kutsumme sitä metsäteollisuuden sekalietteeksi. Pelkkää puhdistamoissa kasvatettua biolietettä kutsutaan lainsäädännön mukaan puhdistamolietteeksi, selventävät toimitusjohtaja Suvi Mantsinen ja Reino Mantsinen.
– Edellä mainituista lietteistä ja kompostoiduista lannoista valmistamme noin 20 erilaista seosta, jotka ovat lannoitevalmistelain ja -asetuksen mukaisia tuotteita. Meillä on omavalvonta ja toimimme ympäristöluvan, lannoitelain mukaisen laitoshyväksynnän ja maataloutta koskevien määräysten mukaan.
Mantsisten mukaan lainsäädäntö on sekava ja erittäin vaikeaselkoinen.
– Toimintaamme ohjaa keskeisesti kolme eri virastoa, (Evira, Mavi ja Ely), joiden määräyksiä ei ole sovellettu toisiinsa. Siten syntyy epäselviä tilanteita raaka-aineiden käsittelyssä ja tuotteiden markkinoinnissa.
– Uusi nk. nitraattiasetus ja uudet maatalouden tukiehdot ovat tehneet maanparannusaineidemme ja lannoitteidemme käytöstä lähes mahdotonta. Emme voi enää puhua ravinteiden kierrätyksestä ja maanparannuksesta, emme hiilen sidonnasta peltoon, emme ravinteiden huuhtoutumisen estämisestä vaan kemiallisen teollisuuden tuotteiden käytön edistämisestä. Tätäkö suomen viranomaiset haluavat?, kysyvät Mantsiset.
– Seuraavassa on kuusi kysymystä, johon pyydämme nopeaa vastausta, kuinka jatkossa voimme toimia ja menetellä, jotta 15 vuotta kehitettyä liiketoimintaa voidaan vielä jatkaa. Esimerkiksi Pehtoorin Broilerhyvän käyttömäärä pelloilla oli viime vuonna n. 8 tn/ha. Nyt uusilla tukiehdoilla käyttömäärä samalle pellolle on 1 tn/ha. Yhden tonnin levittäminen on teknisesti mahdoton toteuttaa ja käytännössä turhaa, viljelijä ei saa tonnista broileria merkittävää hyötyä. Viime vuonna 3000 tn Pehtoorin Broilerhyvää voitiin levittää vajaalle 400 hehtaarille ja oli siten myytävissä. Nyt levityspinta-alaa pitäisi olla 1000 hehtaaria.
Humuspehtoorin kysymykset päättäjille
1. Puukuidun ja lannan seoksen ravinteiden laskenta
Tyypillisimmät tuotteemme ovat erilaiset puukuitujen sekä lantojen seokset. Lisäaineina käytetään myös joissain tapauksissa soveltuvaa tuhkaa tai jätekipsiä. Näillä ravinnelisäyksillä saadaan seoksiin riittävästi ravinteita. Niiden määrä suunnitellaan pellon tarpeen ja sallittujen ravinnemäärien mukaan.
Viimeisimmän nk. nitraattiasetuksen korjaamisen jälkeen kokonaistyppirajoite koskee lannan ja puukuidun seoksia. Nitraattiasetuksen korjauksessa poistettiin kokonaistyppirajoitteesta orgaaniset maanparannusaineet, jotka eivät sisällä lantaa.
Kokonaistyppirajoite koskee siis edelleen puukuitujen ja lantojen seoksia. Siten useimmat tuotteemme jäivät rajoituksen piiriin. Kokonaistyppirajoite koskee siis sitä osaa typestä, joka on hidasliukoisinta ja siten vähiten ympäristölle haitallista. Kemiallisten lannoitteiden vesiliukoisen typen käyttömäärille ei asetettu uusia rajoitteita vaikka juuri ne aiheuttavat typpipäästöt pelloilta.
Uuden rajoituksen mukaan esimerkiksi tuotettamme Pehtoorin Vahva Ehta 170 kg/ha/a kokonaistyppi sääntöä noudattaen saadaan levittää enintään 21,5 tn/ha. Tällöin tulisi liukoista typpeä 46 kg/ha. Kokonaisfosforia saadaan 46,4 kg/ha ja liukoista fosforia 3,4 kg.
Otetaan esimerkiksi pelto, jonka fosforitaso on hyvä, multavuus runsasmultainen ja viljelykasvina keräsalaatti. Viljelmä on luomuviljelmä.
Sääntöjen mukaan saadaan laittaa ko. peltoon liukoista typpeä 120 kg /ha (yksi sato) ja fosforia 40 kg /ha. Laitettaessa Pehtoorin Vahvaa Ehtaa salaatille 21,5 tn/ha, tulee liukoista typpeä 46kiloa/ha eli 74 kg liian vähän. Samalla levitysmäärällä tulee kokonaisfosforia 75,5 kiloa ja liukoista fosforia vain 3,4 kiloa/ha. Jotta fosforia ei tulisi nykysääntöjen mukaan liikaa, täytyy levitysmäärää laskea 11,5 tonniin hehtaarille. Tällöin putoaa liukoisen typen määrä 24,6 kg/ha.
Vajausta tulee liukoiseen typpeen noin 100 kg /ha eli viljelyä ei voida lainkaan aloittaa. Kokonaistyppeä ja kokonaisfosforia ei voida laskea kasvin käytettäväksi, koska ne ovat kuituun sitoutuneina. 11,5tn /ha Pehtoorin Vahvan Ehdan levitysmäärällä ei kasva heinä eikä salaatti.
Kysymys nro 1: Miten ko. luomuviljelijä voi lainkaan viljellä salaattia? Onko hänen siirryttävä takaisin kemialliseen viljelyyn, jotta voi antaa puutuvan typen kemiallisena lannoitteena?
2. Kemiallisten lannoitteiden suosinta
Kemiallisilla heti vesiliukoisella lannoitteella saa lannoittaa jopa 250 kg/ha typpeä ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla, lannoilla sekä maanparannusaineilla vain 170 kilon kokonaistypen mukaan. Kuten yllä todettu, maanparannusaineesta tulee huonoimmillaan 20 kg tai vähemmän liukoista typpeä. Orgaaniset aineet ja kemialliset aineet on asetettu epäreiluun kilpailuasemaan
Kysymys nro 2: Miten näillä säännöillä aiotaan edistää ravinteiden kierrätystä? Kenen ehdoilla nitraattiasetus ja maataloustuen ehdot on laadittu?
3. Kuitulietteen varastointi ja käyttö
Lannoiteasetuksen tyyppinimen mukainen tuote, 3A5 sellaisenaan käytettävät sivutuotteet. Tyyppinimensä mukaan kuituliete ei sisällä merkittävästi ravinteita. Sitä on aiemmin käytetty lantapattereiden suoja-aineena sekä erilaisten maanparannusseosten perusaineena. Nyt se on uusien ohjeiden mukaan patteroitaessa suojattava turpeella ja peitettävä tiiviillä peitteellä. Patterien suoja-aine on siis peitettävä. Kuitulietteellä on erittäin hyvä kyky sitoa lannan liukoisia ravinteita itseensä ja muuttaa ne vaikealiukoiseen muotoon, täysin haitattomiksi.
Kysymys nro 3: Miksi kuituliete tulisi peittää, jos se sitoo itseensä ravinteita, eikä liukoisia ravinteita ole lainkaan? Voidaanko kuitulietettä käyttää edelleen lantapatterien suoja-aineena?
4. Kuitulietteen talviajo
Nitraattiasetuksen mukaan talvipatterointi on kielletty 1.11.–31.1. välisenä aikana. Myös kuituliete (3A5) kuuluu saman rajoituksen piiriin. Tällä rajoituksella aiheutetaan kymmenien tuhansien lisäkustannukset Humuspehtoori Oy:lle, kun tehtaalta ei voida toimittaa kolmeen kuukauteen suoraan pellolle, kuten ennen on ollut sallittua tehdä. Lisärahti-, varastointi- ja kuormauskulut ovat tarpeettomia ja kohtuuttomia.
Kysymys nro 4: Kuitulietteestä ei ole lainkaan liukoisia ravinteita eikä siten ravinnepäästöjä tule, miksi sen talviajo on myös kielletty?
5. Fosforin laskenta turkistarhaeläimen lannassa vs. muu lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet
Tukihakuoppaassa on ohje fosforin laskennasta maanviljelyssä. Turkiseläimenlannan, puhdistamolietteen ja lihaluujauhon fosforista otetaan huomioon vain 60 %. Muiden lantojen fosforista, sekä puukuitutuotteiden fosforista otetaan huomioon 100 %.
Turkiseläinlannat ovat tyypillisesti kaikkein ravinnerikkaimpia. Ne sisältävät kaikkein eniten typpeä ja fosforia, eikä näiden lantojen joukossa yleensä ole muuta materiaalia, joka sitoisi lannan vesiliukoisia ravinteita vaikealiukoiseen muotoon. Siten nämä lannat aiheuttavat suurimmat päästöt vesiin, kuten pohjanmaan edustan vesien tutkimuksissa on todettu tapahtuneen.
Kysymys nro 5: Miksi hyvin ravinnerikkaan lannan ja puhdistamolietteen vesiliukoisessa muodossa olevasta fosforista otetaan huomioon 60 % ja liukenemattoman orgaanisen maanparannusaineen fosforista otetaan huomioon 100 %?
6. Fosforin laskenta orgaanisista lannoitevalmisteista
Samassa oppaassa on todettu, että fosforista otetaan huomioon orgaanisella lannoitevalmisteella sen raaka-aineen fosfori, jota tuotteessa on eniten.
Kysyimme Mavista, koskeeko sama asia esimerkiksi tuotettamme Pehtoorin Ehta, jossa on kuitulietettä 92 % ja broilerinlantaa 8 %. Tällä suhteella liukoisten ravinteiden määrä on lähes nolla. Vastaus oli ylitarkastajalta Hanna Ketomäeltä, ettei laskentaohje koske tuotteitamme, koska tuote sisältää lantaa ja sen fosforista otetaan huomioon 100 %. Kuitenkin ohjeen mukaan tässä tapauksessa tulisi ottaa huomioon vain kuitulietteen sisältämä fosfori.
Kysymys nro 6: Miksi tätä asiaa tulkitaan näin ja kuinka on mahdollista, että eri lannoitevalmistajat asetetaan jälleen eriarvoiseen asemaan tällä tavalla?