Poiminta lehdestä 3/2015: Hankeviidakkoon selkeyttä

Jouko Tikkanen Lehtinosto, Uutiset Leave a Comment

Maa- ja puutarhatalouden, ruokaketjun sekä maaseudun kehittämisen tukeminen on eriytynyt omaksi maailmakseen, jota on yksittäisen yrittäjän vaikea hahmottaa. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti helmikuussa ”Ruokaketjuhankkeiden kick-off -seminaarin” antaakseen ohjeita hanketoimijoille.

[PUUTARHA-SANOMAT: HELSINKI]

Hankemaailmassa on osa EU:n osarahoitteisia hankkeita ja osa kansallisesti rahoitettavia hankkeita. EU-komission menekinedistämisyksikön apulaispäällikkö Johan van Gruijthuijsen selvitti satalukuiselle hanketoimijoiden joukolle, kuinka EU:n menekinedistämisohjelma uudistuu.

Johan van Johan van Gruijthuijsen esitteli seminaarissa, kuinka EU:n menekinedistämisohjelma uudistuu.

Johan van Gruijthuijsen esitteli seminaarissa, kuinka EU:n menekinedistämisohjelma uudistuu.

– Komissio on käyttänyt maataloustuotteiden menekinedistämiseen vuosittain noin 60 miljoonaa euroa ja se on tukenut vuodesta 2001 alkaen 640 eri ohjelmaa. Hankkeista kaksikolmasosaa on kohdistunut EU:n sisämarkkinoihin ja kolmasosa EU:n ulkopuolisten eli kolmansien maiden markkinoihin.  Lisäksi komissiolla on omia ”korkean tason” kampanjoita.

Vuodesta 2016 eteenpäin kaikki maataloustuotteet tupakkaa lukuun ottamatta ovat kelvollisia EU:n menekinedistämis- ja tiedotushankkeiden kohteeksi. EU:n tukiprosentit ovat 70–85. Tuen hakijoina voivat olla myös tuottajaorganisaatiot ja muut maatalous- ja elintarvikealan elimet, jotka on kansallisesti kelpuutettu edustamaan toimialaa.

Alkuperä ja brändit tulevat sallituiksi

Johan van Gruijthuijsenin mukaan uutta on se, että yritysten brändit ja alkuperä saavat näkyä ohjelmien materiaaleissa, kunhan ne ovat esillä tasaveroisesti keskenään ja pienemmällä kuin EU:n viesti.  Vuotuinen komission rahankäyttö lisääntyy jopa 200 miljoonaan euroon.

Jatkossa yhden maan ohjelmaa ei voi toteuttaa omassa maassa. Suomalainen toimija voi toteuttaa EU:n osarahoitteisen kampanjan esimerkiksi Venäjällä tai Virossa tai virolainen ja suomalainen toimija yhdessä voivat toteuttaa kampanjan Suomessa. Poikkeuksena kuitenkin tämänhetkisessä luonnoksessa ovat nimisuojatuotteita, terveellistä ruokavaliota sekä luomutuotteita koskevat ohjelmat, joita voidaan toteuttaa hakijan omassa maassa.

Ohjelmaan voi saada tukea vain kaksi kertaa peräkkäin silloin, kun ohjelma koskee samoja tuotteita samoilla kohdemarkkinoilla. Esimerkiksi perunaa voitaisiin markkinoida Pietarissa enintään kahdella peräkkäisellä hankkeella.

Eveliina Viitanen Maaseutuvirastosta kertoi, että EU-osarahoitteisten ohjelmien esivalinta kansallisella tasolla poistuu ja ehdotukset tulee tehdä suoraan komissiolle.

– Mavi ohjeistaa hakemiseen ja toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä, myöntää ja maksaa tuen sekä hyväksyy ohjelman materiaalin. Mavi vastaa myös tarkastuksista.

Viitasen mukaan edistystä on se, että tuotemerkit ja alkuperä saavat jatkossa näkyä, mutta takapakkina hän pitää sitä, että hakija ei voi toteuttaa kampanjaa omassa maassa.

– EU haluaa korostaa yhteisön ulottuvuutta eikä näin ollen halua jatkossa rahoittaa yhden maan ohjelmia hakijan omassa maassa. Uuden järjestelmän tarkoituksena on jatkossa kohdentaa menekinedistämistoimia erityisesti unionin ulkopuolelle

Toimitusjohtaja Antti Lauslahti Reilua.fi Oy:stä kertoi, että lihalle on luotu kansallinen laatujärjestelmä ja näin tuotettua lihaa voidaan markkinoida EU:n tuella.

Antti Lauslahti kertoi kauppavaltuuskunnan mukana Kiinassa ollessaan hävenneensä, kun Suomi ei ollut EU-rahoilla esillä kuten muut maat

Antti Lauslahti kertoi kauppavaltuuskunnan mukana Kiinassa ollessaan hävenneensä, kun Suomi ei ollut EU-rahoilla esillä kuten muut maat

– Prosessi on teknisesti jäykkä, mutta tuen hakemista pelätään liikaa. Suomessa onkin missattu isot mahdollisuudet.

Lauslahti sanoi hävenneensä sitä, että suomalaiset elintarviketoimijat eivät olleet Kiinan messuilla esillä, kun muut maat järjestivät siellä maistatuksia EU:n rahoilla.

Kansalliset hankkeet ruokaketjuhankkeet

Anna-Leena Miettinen toimi seminaarin puheenjohtajana.

Anna-Leena Miettinen toimi seminaarin puheenjohtajana.

Markkinayksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi, että aiemmin menekinedistämistä ja laadun kehittämistä koskevia hankkeita haettiin erillisillä hauilla, mutta viime syksynä ne yhdistettiin ruokaketjuhankkeiksi.

Syksyllä haku oli auki vain kuukauden päivät ja ministeriö sai 78 hakemusta, joista hyväksyttiin 47.  Avustusta 1–3 -vuotisiin hankkeisiin jaetaan yli 7 miljoonaa euroa. Avustusprosentti oli pääsääntöisesti 80.

Eveliina Viitanen opasti seminaarilaisia tulevaan ruokaketjuhankkeiden hakuun, joka järjestetään ensi syksynä.  Ministeriö määrittelee hankkeiden painopisteet kevään aikana.

– Kyseessä on hankeraha, joten sillä ei rahoiteta hakijan omaa toimintaa. Hankkeella tulee olla selkeät tavoitteet ja mittarit, joilla seurataan tavoitteiden toteutumista.

Alkuperän ja tuotemerkkien näkymistä säätelee komission asetus 702/2014

– Yritysten tiedot eivät saa olla hankkeen nettisivujen etusivulla. Myöskään yrityksen tuotteita ei saa mainostaa. Hanketta saa kuitenkin markkinoida yrityksen omissa toimitiloissa, neuvoi Viitanen.

– Omarahoitusosuus voi koostua rahasta ja työstä, mutta yritysten antamille tuotelahjoituksille ei voi laskea rahallista arvoa, joka kattaisi omarahoitusosuutta. 

Eveliina Viitanen antoi neuvoja, mitä tulisi ottaa huomioon valmistauduttaessa syksyllä avautuvaan ruokaketjuhankehakuun

Eveliina Viitanen antoi neuvoja, mitä tulisi ottaa huomioon valmistauduttaessa syksyllä avautuvaan ruokaketjuhankehakuun

Maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä esitteli vuoteen 2020 ulottuvan maaseudun kehittämisohjelman. Sen julkinen rahoitus on yhteensä 8 265 000 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tulee yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä.

Seitsemänvuotisen kehittämisohjelman suurimmat panostukset ovat luonnonhaittakorvauksissa (3734 milj.€) ja investoinneissa (1035 milj.€). Ympäristökorvauksiin on suunniteltu käytettäväksi 1586 ja luonnonmukaisen tuotannon tukemiseen 326 miljoonaa euroa. Leader-toimintaa tuetaan 300 miljoonalla eurolla.
”Hanke-elämä irtautunut todellisuudesta”

Myllyliiton puheenjohtaja Seppo Koivula kritisoi hankemaailmaa.

– Raha kuluu toisarvoisiin asioihin, kun se kulkee hanketoimijoiden kautta. Yrityksien tulisi sopeutua siihen, vaikka yrittäjä ei tämän mutkan kautta saa hyötyä.

– Hankkeissa on lennokkaita ajatuksia, mutta niiden realistisuutta ei testata eikä tuloksia mitata. Sen enempää hankeihmiset kuin virkamiehetkään eivät ole vastuussa kenellekään tuloksista.

Koivulan mukaan hankkeissa keskitytään vain nippeleihin ja muodollisen puolen täyttämiseen.

– Näihin käytetään järjettömästi aikaa, mutta itse tuloksella ei ole väliä.

– Hanketouhu on puuhastelua eikä siinä ole tekemisen makua. Ollaan nöyriä ja kuuliaisia komissiolle ja herroille. Tarkastajia riittää joka oksalle.

Koivulan mukaan hanketoiminta menee hankeammattilaisille eikä amatööreillä ole siihen asiaa, vaikka he olisivat kuinka oikealla asialla tahansa.

– Hanke-elämä ei ole todellista elämää, sanoo Seppo Koivula. Hänellä itsellään on takana pitkä virkamiesura ministeriössä ja eläkepäivinään hän edustaa pienmyllyjä. Myllyliiton esittämä lähileipähanke ei saanut ministeriön rahoitusta.

Myllyliiton Seppo Koivula (etualalla) katsoi, että nykyinen hanke-elämä ei edistä yritysten asiaa.

Myllyliiton Seppo Koivula (etualalla) katsoi, että nykyinen hanke-elämä ei edistä yritysten asiaa.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!