Kasvihuonerakentaminen näkyy EU:n tukilistoilla

Maaseutuvirasto maksoi kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti tukia yhteensä noin 2,1 miljardia euroa kalenterivuonna 2014. Tukea maksettiin sekä suoraan tuensaajille että muun muassa Leader-ryhmien kautta maaseudun hankkeille.

Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettiin sekä EU:n kokonaan että EU:n osaksi rahoittamia tukia. EU-tukien lisäksi Suomessa maksettiin myös täysin kansallisista varoista rahoitettuja tukia.

Maksetut tuet olivat viljelijätukia, hanke-, yritys- ja rakennetukia, markkinatukia ja muita kuten esimerkiksi varastointiin ja menekinedistämiseen tarkoitettuja tukia. Eniten maksettiin viljelijätukia, yhteensä noin 1,8 miljardia euroa.

Yhteensä tuensaajia oli viime vuonna 67 616. Näistä maatiloja oli 59 472. Suurimmat tuet tulivat hankehallinnoijille kuten Savonia ammattikorkeakoululle ja monille ProAgria-toimijoille.
Suurin puutarha-alan tuki tuli Närpiön Vihannes Osuuskunnalle, joka sai hedelmä- ja vihannesmarkkinaorganisaatioiden tukea 868 719,40 euroa. Vihannes-Laitila Oy sai tätä markkinaorganisaation tukea 595 294,03 euroa ja Ålands Trädgårdshall eli ÅTH kuittasi samaa tukea 334 172,41 euroa.

Närpiössä on toteutettu useita kasvihuoneprojekteja.
Närpiössä on toteutettu useita kasvihuoneprojekteja.

Kasvihuoneyritysten rakentamistuet nostavat närpiöläiset yrityksen listalla ylös. Yksittäisistä puutarhaviljelijöistä eniten EU-tukea sai närpiöläinen kasvihuoneviljelijä Jan-Erik Sigg, jolle myönnettiin kasvihuoneiden rakentamisinvestointeihin 777 788 euroa. Seuraavana puutarhakohteiden listalla on Sven Sigg Ab, joka sai rakentamisinvestointeihin 687 688,31 euroa tukea. Närpiöläinen Oy Johan Prinsén Ab sai puutarhatalouden rakentamisinvestointeihin 389 971,72 euroa ja Börje Ivars Ab 376 227,26 euroa.

Ensimmäisenä Närpiön ulkopuolisena yrityksenä listalla on kaarinalainen Lindroosin Puutarha Oy, joka sai rakentamisinvestointeihin tukea 332 243,25 euroa. Vesantolainen Toripiha Oy sai yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen 389 200 euroa. . Sipulintuottaja ja -jalostaja Pekka Vehviläinen sai maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisäämiseen tukea 682 310,83 euroa.

Miksi maataloutta ja maaseutua tuetaan?

Viljelijätukien tavoitteena on turvata kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto ja varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus. Maaseudun tuilla muun muassa edistetään elinvoimaista ja toimivaa maaseutua, parannetaan ympäristön tilaa ja kehitetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä. Markkinatukien tärkeimpänä tavoitteena on maatalouselintarvikkeiden hintatason vakauttaminen.

Tuensaajina ovat mm. viljelijät, hanketoimijat, kunnat, järjestöt sekä kauppa ja teollisuus. Tukien vaikuttavuus ulottuu usein tuensaajaa laajemmalle kohderyhmälle. Esimerkiksi kehittämisorganisaatioiden tuetuissa hankkeissa lopullisia hyödynsaajia ovat yritykset ja paikalliset asukkaat. Myös paikalliset Leader-ryhmät saavat tukea maaseudun kehittämistoimintaan ja rahoittavat hankkeita. Tuensaajina on lisäksi organisaatioita, jotka ovat saaneet maataloustuotteiden markkinoiden vaihteluita tasapainottavia markkinatukia, tukea tiedottamiseen ja menekin edistämiseen.

Tukitiedot saatavissa verkosta ja tiedonluovutuksella

Tukitietojen julkistamismenettelyyn vaikuttaa se, onko kyse EU-tuesta vai kansallisesta tuesta. EU-tukien hakupalvelu verkossa sisältää tiedot maksetuista tuista EU:n varainhoitovuodelta (16.10.2013–15.10.2014) ja kalenterivuodelta 2014. Tukisummat sisältävät sekä EU:n että kansallisen rahoitusosuuden.

Hakupalvelussa on julkaistu jälleen myös yksityishenkilöiden tukitiedot. Julkaisemista edellyttää neuvoston asetus. Komission linjausten mukaisesti alle 1 250 euroa tukia saaneiden luonnollisten henkilöiden tietoja ei kuitenkaan julkaista. Luonnollisia henkilöitä ovat: yksityinen henkilö, perheyhtiö, yhtymä, perikunta tai kuolinpesä, yhteismetsä, toiminimi, tuotantorengas.
Kokonaan kansallisista varoista maksetut tuet eivät sisälly hakupalvelun tietoihin. Niitä ei voida julkaista, koska yksityishenkilöiden tukitietojen julkisuuteen ja niiden luovuttamiseen sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. Laajat tietoaineistot ovat saatavissa Maaseutuvirastosta tiedonluovutuksella.

EU-tukitietojen hakupalvelusta näet tuet, jotka on maksettu Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuet pitävät sisällään sekä EU:n että kansallisen rahoitusosuuden, mutta ei täysin kansallisista varoista rahoitettuja tukia.

Puutarha-alalle rakennetukia tuli viime vuonna yhteensä 5,5 miljoonaa euroa.
Puutarha-alalle rakennetukia tuli viime vuonna yhteensä 5,5 miljoonaa euroa.