Puutarha-Sanomat -lehden (nro2/2015) pääkirjoituksessa otettiin kantaa EU:n osarahoittamaan hanketoimintaan.
− Hanketoiminnan toteutus Suomessa on tragikoomista puuhailua kuten pikkuvirkamies Tšitšikovin matkailu 1800-luvun Venäjän maaseudulla Nikolai Gogolin kirjoittamassa romaanissa ”Kuolleet sielut”. Tšitšikov sentään oli luova, kun osteli maanomistajilta ”kuolleita sieluja” eli kuolleiden talonpoikien nimilistoja. Suomessa taasen hankkeita säätelevä virkamieskoneisto uuvuttaa ja tukahduttaa hengiltä eläväisen maaseudun ja hanketoiminnasta innostuneet tekijät.
−EU:lta saadaan rakennerahasto-ohjelmaan 1 300 miljoonaa euroa vuosien 2014–2020 aikana. Kansallisen vastinrahoituksen kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 2 600 miljoonaa euroa. Päälle tulevat vielä monet menekinedistämisohjelmat. Rahaa olisi tehdä vaikka miten vaikuttuvia tuloksia, mutta pyhällä byrokratialla rajoitetaan todellinen tekeminen. Touhu onkin usein vain hankeviranomaisia varten.
Pääkirjoituksessa todetaan, että eivät Suomen viranomaiset toki pahuuttaan torppaa tekemistä.
−He ovat vain varovaisia ja pelkäävät heitä itseään tarkastavia EU:n virkamiehiä. Niinpä Suomen viranomaiset puristavat hankkeita yhä ahtaammalle. Tilityksissä kaavakkeet tulee täyttää pilkuntarkasti vastaamaan hankehakemusta. Vahingossakaan ei saa tehdä mitään sellaista, josta joku yksittäinen yritys hyötyisi. Parempi on, kun ei tehdä mitään, niin ei tehdä virkavirheitä.
−Edesmennyt Neuvostoliitto voisi olla kateellinen niistä byrokratian kukkasista, mitä Bryssel ja sen vasallit Suomessa ovat aikaansaaneet. Neuvostoliitto koristeltiin aikoinaan Stalinin ja myöhemmin Brezhnevin kuvin. Meillä palvotaan EU:n tähtilippua, joka tulee loistaa vähäisimmänkin EU-rahoitteisen siltarummun pieleen kyhätyssä plakaatissa.
− Gogolin kuvaama Tšitšikov pyrki rikastumaan periaatteessa laillisella, mutta epätavallisella keinolla. Olivathan kuolleet ja vielä henkikirjoista poistamattomat maaorjat verotuksessa maanomistajille rasitteena. Tšitšikovin ostokset olivat outoa puuhaa, kun ne tekivät arvottomasta arvokkaan, mikä herätti tietenkin pahoja ajatuksia ja hämmennystä ympäristössä.
− EU:n osarahoitteiset hankkeet ovat myös outoa ja hämmennystä herättävää puuhaa. Niillä on ylevät tavoitteet, mutta toteutus tulee tehdä molemmat kädet selän taakse sidottuina. Arvokkaasta tehdään arvotonta. Rahaa poltetaan, mutta hyötyä ei saa saada mikään elävä yritys. Hankkeissa kiinni olevat tuntevat olevansa jos nyt ei maaorjia niin taksvärkkiä tekeviä torppareita, joita viranomaiset voivat mielin määrin simputtaa, päättää päätoimittaja Jouko Tikkanen vertauksensa.