Luonnonvarakeskuksen Suonenjoen toimipaikassa tehtiin viime vuoden aikana useita merkittäviä investointeja metsäpuun taimien taimituotantotekniikkaan ja -tutkimukseen. Kiinnostavimpia hankintoja ovat erityiset LED-valot, joiden avulla voidaan säätää valon aallonpituuksia ja intensiteettiä sekä tutkia taimien kasvurytmiä entistä tarkemmin.
Uusi laitekanta monipuolistaa tutkimusta, lisää tutkimusyhteistyötä koti- ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa ja luo entistä paremmat puitteet tiedonsiirtoon sekä opetus- ja kurssitoiminnalle. Pääosa 600 000 euron investoinneista rahoitettiin Euroopan aluekehitysrahaston tuella, lisäksi kehityshanke on saanut tukea entiseltä Metsäntutkimuslaitokselta ja Suonenjoen kaupungilta.
LED-valojen avulla voidaan säätää valon aallonpituuksia ja intensiteettiä sekä tutkia taimien kasvurytmiä entistä tarkemmin. Valoista odotetaan apua myös taimen pituus- ja paksuuskasvun säätelyyn. Valon eri aallonpituuksien vaikutukset kasveihin on uusi tutkimusala, josta on toistaiseksi vähän tietoa. Aihetta esiteltiin 20.–21.1. järjestettävillä Taimitarhapäivillä Laukaalla.
Kasvatuskaapeilla on mahdollista säätää taimien kasvuolosuhteita, ja niissä voidaan tutkia kontrolloidusti myös taimien taudin- ja tuhonaiheuttajia. Suonenjoen kasvipatologian laboratoriossa tehdään myös vieraslajeihin liittyvää tutkimusta. Olosuhdekaapit mahdollistavat haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien taudinaiheuttajien käytön taimien altistuskokeissa.
Taimitarhalle hankittiin myös erilaisia taimien kasvuolosuhteita mittaavia laitteita ja paakkutaimituotantoa varten uusittiin täyttö- ja kylvölinja. Uuden lyhytpäiväkäsittelylaitteiston avulla taimien kasvatuksessa voidaan käyttää eripituisia pimennysjaksoja.
Suonenjoen tutkimustaimitarha tuottaa noin 1,5 miljoonaa metsäpuun tainta vuosittain. Taimituotanto mahdollistaa monipuolisen tutkimustoiminnan, laitekehittelyn ja testauksen sekä käytännön ja tutkimuksen läheisen yhteistoiminnan. Taimitarha osallistuu myös taimituotannon kasvinsuojeluaineiden tarkastustoimintaan. Tutkimuksen lisäksi osa taimista menee metsänviljelyyn, pääasiassa Sisä-Savon alueelle.