Yersinia pseudotuberculosis on merkittävä ruokamyrkytysbakteeri, joka on aiheuttanut viime vuosina useita kasvisperäisiä epidemioita Suomessa. Y. pseudotuberculosis -ruokamyrkytyksen taudinkuva vaihtelee itsestään rajoittuvasta suolitulehduksesta hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Vakavat jälkitaudit, kuten kyhmyruusu ja reaktiivinen niveltulehdus, ovat melko yleisiä.
Ylitarkastaja Eveliina Palonen Evirasta väittelee Yersinia pseudotuberculosis -ruokamyrkytysbakteerin virulenssigeenien monimuotoisuudesta ja stressinsietomekanismeista ensi perjantaina 9.1.2015.
– Bakteerin eristäminen elintarvike- tai muista näytteistä on usein haastavaa, sillä se kasvaa laboratorio-olosuhteissa hitaasti ja eristysvaiheessa muut bakteerit valtaavat helposti sen elintilan. Lisäksi näytteissä on tavallisesti vain pieniä määriä Y. pseudotuberculosista muiden bakteerien ohella.
Yersinia pseudotuberculosiksen osoittamisessa käytetään nykyään yleisesti polymeraasiketjumenetelmää eli PCR-menetelmää. PCR-menetelmässä alukkeet suunnitellaan tavallisesti kiinnittymään virulenssigeeneihin inv, virF ja yadA, vaikka kyseessä olevien virulenssigeenien vaihtelusta eri kantojen välillä ei ole tietoa.
– Tässä tutkimuksessa sekvensoitiin 18 Y. pseudotuberculosis kannan inv-, virF- ja yadA-geenit ja kahden Y. similis kannan inv-geeni. Virulenssigeenin yadA emäsjärjestys vaihteli eniten, geenit inv ja virF puolestaan olivat hyvin samanlaisia eri kantojen välillä. Vaihtelu yadA-geenissä voi estää PCR-osoituksen ja toisaalta invgeeniin suunnitellut alukkeet havaitsevat Y. pseudotuberculosiksen lisäksi Y. similis -kantoja.
Palosen mukaan Yersinia pseudotuberculosis kykenee kasvamaan jääkaappilämpötilassa sekä suojakaasu- ja tyhjiöpakkauksissa. Lisäksi se sietää erilaisia pH-arvoja ja korkeaa suolapitoisuutta.
– Nykytietämys tämän merkittävän taudinaiheuttajan stressinsietokeinoista on kuitenkin vielä vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada lisää tietoa Y. pseudotuberculosiksen selviytymiseen ja lisääntymiseen kylmässä ja muissa stressiolosuhteissa vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksessa selvitettiin kaksikomponenttijärjestelmien, sigmatekijä E:n ja RNA helikaasi CsdA:n vaikutuksia Y.pseudotuberculosis IP32953 -kannan stressinsietoon. Useiden kaksikomponenttijärjestelmiä ohjaavien geenien ilmentyminen kasvoi kylmässä verrattuna geenien ilmentymiseen ihannekasvulämpötilassa. Lisäksi kaksikomponenttijärjestelmää CheA/CheY tarvitaan optimaaliseen kylmäkasvuun ja bakteerin liikkumiskykyyn. Sigmatekijä E:n havaittiin olevan tärkeä Y. pseudotuberculosiksen stressin sietokykyyn vaikuttava tekijä, jota tarvitaan bakteerin kasvuun happamassa ympäristössä, etanolissa ja sekä matalassa että korkeassa lämpötilassa.
Tutkimuksessa todettiin myös RNA helikaasi CsdA:n olevan välttämätön Y. pseudotuberculosiksen kasvulle matalassa lämpötilassa. Tutkimuksesta saatu uusi tieto antaa perustan uusien torjuntatoimenpiteiden kehittämiseen, jolloin elintarviketurvallisuutta voidaan parantaa ja ihmistartuntoja vähentää.
ELL Eveliina Palosen väitöstilaisuus on perjantaina 9.1.2015 klo 12.00, EE-talon Walter-salissa Agnes Sjöbergin katu 2, Helsinki Viikki.