Veljekset Ala-Talkkari Oy on valmistanut yli puoli vuosisataa kattiloita ja useita vuosikymmeniä biopolttolaitteita, stokereita. Ne ovat teholtaan 30 kilowatista yhteen megawattiin, joten ratkaisut löytyvät sekä maatilojen että kasvihuonelaitosten lämmittämiseen bioenergialla. Viennin osuus yrityksen tuotannosta on yli puolet.
[PUUTARHA-SANOMAT: LAPUA]
Ala-Talkkarin veljekset aloittivat vuonna 1955 biopolttoaineita käyttävien kattiloiden valmistuksen Ylihärmässä olevalla maatilalla, jonka veljesten isä oli hankkinut Amerikan hopeakaivoksilla tienaamillaan rahoilla. Nyt Lapuan Hellemaalla sijaitsevilla tehtailla työskentelee neljä toisen veljeksen poikaa ja 80 perheen ulkopuolista työntekijää. Toisen perustajaveljeksen kaksi tytärtä ovat myös osakkaina Veljekset Ala-Talkkari Oy:ssä.
Toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari kertoo yrityksellä olevan viisi myynti- ja huoltohenkilöä Saksassa. Antti olikin marraskuun alkupuolella lähdössä messuille Saksaan.
– Yli puolet tuotannosta menee vientiin. EU on tärkein markkina-alue, mutta kaukaisimmat vientikohteet ovat olleet Uusi-Seelanti, Australia, Korea sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikka. Vientiä on myös Itä-Eurooppaan kuten Venäjälle, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle.
Veljekset Ala-Talkkari Oy on osakkaana Norjan vientiyhtiössä, mutta muissa maissa on omat maahantuojat. Yrityksen liikevaihto on 14,5 miljoonaa euroa. Kaksi kolmasosaa tuotannosta on bioenergialaitoksia, viidennes lumenpoisto- ja hiekoituskalustoa ja vajaa viidennes koneistamossa tehtävää alihankintaa.
Kilpailukyky koostuu monesta osasta
Antti Ala-Talkkari katsoo, että Suomen kilpailukykyä eivät palkkaratkaisut ole yksin heikentäneet, vaan kilpailukyvyn menetys on pitkän kehityksen tulos.
– Pieleen on mennyt 2000-luvun alusta alkaen. On tullut määräyksiä ja säännöksiä, jotka nostavat kustannustasoa. Yritysten maksamat verot ovat pois kehitysrahoista.
Anttia harmittaa yritysten sukupolvenvaihdoksessa maksettavat perintöverot.
– Nyt on ensimmäisen polven poismenon aiheuttama rangaistus lusittu ja osin lusitaan vieläkin. Kohta on tulossa seuraava sukupolvenvaihdos.
– Yrityksestä pitäisi maksaa veroa vasta sitten, jos se myydään ulos. On riski, että verojen vuoksi moni yritys joudutaan myymään tai lopettamaan. Yrityksestä ulos otettavia osinkoja pitää tietenkin verottaa, linjaa Antti Ala-Talkkari.
Siirtokontissa koko paketti
Tehdasalueella on 1,5 hehtaaria rakennuksia ja niitä lämmitetään pihalla siirtokontissa olevalla 500 kilowatin bioenergialaitoksella.
– Kaikki rakennukset eivät kuitenkaan ole lämmitettäviä, tarkentaa Antti.
Antti Ala-Talkkari arvioi, että 1 megaluokan lämmityslaitoksen hinta on 150 000 eurosta ylöspäin.
– Halvimmaksi se tulee silloin, kun irtolaitteet sijoitetaan olemassa oleviin tiloihin, kun pannuhuone on valmiina. Rakennus- ja putkistokulut jäävät pois ja selvitään laitekustannuksilla.
Lämmitysmuodon vaihto voi tapahtua nopeastikin, kun tehtaalla kootaan laitospaketti.
– Siirtokonttiin valmiiksi asennettu laitos saadaan yhdessä työpäivässä käyntiin, jos paikalla on laatta valettuna sekä sähkö- ja putkivedot valmiina.
Antti Ala-Talkkari sanoo, että viimeaikaisella öljyn halpenemisella ei ole mitään merkitystä lämmitysenergian valinnalle.
– Mitä aikaisemmin yritys ryhtyy käyttämään bioenergiaa, sitä paremman tuoton siitä saa. Palaturve on kasvihuoneille erittäin käyttökelpoinen energialähde. Hake sopii luontaisesti maatiloille, joilla on omaa metsää.
Talkkarihommat voidaan ulkoistaa
Antti Ala-Talkkari tähdentää, että lämmityksessä voidaan käyttää hyvin montaa polttoainetta.
– Kaikki kiinteät polttoaineet käyvät kuten sahapuru, kutterinlastu, hake, pelletit, viljan lajittelujätteet, murskatut purkujätteet ja kasviperäiset puristeet.
Bioenergian syöttölaitteiden automatisointi kehittyi 1980-luvulla, jolloin isojen laitosten tekniikka saatiin pieniin laitoksiin.
– Silloin tulivat stokerit ruuvisyöttöineen ja polttimineen. Automaatit vähensivät työtä, tasasivat lämmön tuotantoa ja paransivat hyötysuhdetta.
– Nykyinen automatiikka sallii pysähdyksen niin, että lämmitystä voidaan pitää yöllä päällä ja päivällä poissa. Älypuhelimella voidaan etävalvoa ja ohjata laitteistoa.
Antti Ala-Talkkari tietää puutarha-alalla kilpailun kiristyneen.
– Viljelijän tulee pystyä keskittymään kasvien hyvinvointiin niin, ettei hänen tarvitsisi keskittyä lämmön tuottamiseen, vaan automatiikka hoitaa sen. Monessa tapauksessa lämpöyrittäjä voi hoitaa lämmön tuotannon kokonaan, ja viljelijä ostaa vain lämpöä.
Pien-CHP-laitokset näköpiirissä
– Biolaitoksen takaisinmakuaika riippuu viljelysuunnasta. Kun viljely on ympärivuotista, tulee investointi takaisin muutamassa vuodessa. Tässä on kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeästä asiasta kysymys.
Antti Ala-Talkkari on toiveikas, että lämmöntuotannon ohella voitaisiin bioenergialaitokset saada tuottamaan myös sähköä. Näitä yhteistuotantolaitoksia kutsutaan CHP-laitoksiksi, mikä tulee englanninkielistä sanoista ”Combined Heat and Power”.
– Kukaan ei ole sitä vielä järkevästi ratkaissut, vaikka tapoja on monia. Olemme olleet mukana useissa kehitysprojekteissa. Nytkin on saksalaisen yliopiston kanssa projekti menossa ja tuloksia odotetaan parin vuoden kuluttua.
Veljekset Ala-Talkkarin toimintajärjestelmä on sertifioitu sekä laadun että ympäristön osalta. Ala-Talkkarin mukaan hiukkaspäästöt tulevat olemaan pienille biolaitoksille kriittinen porras, sillä puhdistusratkaisut ovat liian kalliita.
– Biolaitoksemme täyttävät jo nyt vuonna 2018 voimaan astuvat ympäristönormit. Päästöjen ja hyötysuhteen osalta tuotteemme ovat parhaissa luokissa. Kun kattiloilla päästään sähköntuotantoon, pääsemme AA-luokkaan, uskoo Antti Ala-Talkkari.